Olen kuunnellut viime päivät How to Start a Startup -luentosarjaa. Eräs luennoitsija kertoi dramaattisesta kysymyksestä, jonka menestyneen ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja kysyi työntekijäksi hakevilta:
”Tulisitko meille töihin, jos tietäisit että sinulla on enää vuosi elinaikaa?”
Nyttemmin mies on löysentänyt kriteereitään ja kysyy ”tulisitko meille töihin, jos sinulla olisi enää 10 vuotta elinaikaa?”
Tämä oli hyvä kysymys.
Aloin itse miettiä mitä asioita tekisin toisin, mitä vähemmän ja mitä enemmän, jos tietäisin että minulla olisi enää vuosi tai kymmenen vuotta elinaikaa.
Mitä tekisin jos minulla olisi vuosi elinaikaa?
Käyttäisin entistä enemmän aikaa perheen, suvun ja ystävien seurasta nauttimiseen. Panostaisin kaikkiin kalenterijuhliin ja seikkailuretkiin, jotta niistä jäisi lapselle kaunis muisto. Halaisin vieläkin enemmän läheisiäni.
En ottaisi uusia hankkeita vaan keskittyisin viemään vanhat loppuun.
Tekisin edelleen päivän teoriat Periscopeen ja keskittyisin kirjoittamaan blogikirjoituksia joissa jakaisin kaikki olennaiset jutut mitä olen oppinut. Muuten viettäisin vähemmän aikaa sosiaalisessa mediassa.
Pyrkisin laittamaan kaikki käytännön asiat sellaiseen kuntoon, ettei perheeni joudu niiden kanssa pulaan. Eli tekisin testamentit ja hankkiutuisin eroon lopuistakin turhista tavaroista ja papereista.
Kävisin vielä kerran Los Angelesissa katsomassa vanhoja paikkoja ja tapaamassa rakkaita ystäviä.
Mitä tekisin jos minulla olisi 10 vuotta elinaikaa?
Opettaisin pojilleni kaiken olennaisen mitä haluan heille opettaa elämästä ja ihmisyydestä.
Panostaisin entistä enemmän siihen, että parisuhteeni olisi mahdollisimman rakkaudellinen.
Kirjoittaisin ennen kuolemaani kirjan, johon laittaisin kaiken olennaisen mitä olen oppinut elämästä.
Perustaisin startup-yrityksen, joka auttaisi teknologian keinoin ihmisiä oivaltamaan miten koemme vain oman ajattelumme.
Keskittyisin tienaamaan ja säästämään niin paljon rahaa, että perheeni pärjäisi taloudellisesti ilman minua.
Yritän elää juuri noin miten sä eläisit jos kuolisit..mulla ei toisin ole ”työtä”siis sellaista mistä maksetaan tai voisin säästää ym. Mä kyl tän arjen lisäksi yrittäisin muuttaa toiselle paikkakunnalle, käydä aurinkorannalla(ei koskaan ollut rahaa mennä) ja todellakin hakeutuisin rohkeammin pakon saattelemana sinne minne haluan oli ne ihmisiä tai paikkoja..tod.näk ottaisin hirveän lainan jotta voisin tehdä tämän kaiken, sillä tähän astinen näpertelyni ei ole vielä..kantanut hedelmää.Tärkeintä on kuitenkin perhe vaikka egoni haluaisi tulla nähdyksi muuallakin.