“Sä näytät karmeelta läskiltä.”
“Älä edes yritä, et sä kuitenkaan onnistu.”
“Taas saa hävetä kun olit suuna päänä.”
Miltä sinusta tuntuisi jos joku sanoisi näin sinulle? Entä rakkaimmalle ihmisellesi? Todennäköisesti pahalta ja väärältä.
Mutta oletko koskaan huomannut ajattelevasi itsestäsi tähän tyyliin? Eli haukkuvasi, moittivasi, vähätteleväsi tai paheksuvasi itseäsi ja toimintaasi?
Jos olet, et ole yksin. Olen itsekin syyllistynyt samaan.
Menet meistä ajattelevat itsestään asioita, jolla eivät sanoisi rakkaimmilleen. Osa ei sanoisi niin edes ärsyttävimmälle työkaverilleen.
Miksi osa meistä kohtelee itseään tylymmin kuin muita? Koska typerä väärinkäsitys saa meidät kuvittelemaan, että tämä on paras tapa motivoida tai suojella meitä tai että on tärkeää vaikuttaa tietynlaiselta ihmiseltä muiden silmissä.
Syy 1: Yrität motivoida itsesi
Tämä on tyypillisin syy itsensä haukkumiselle.
- Haluat laihduttaa, joten alat haukkua itseäsi läskiksi.
- Haluat saada enemmän aikaan, joten kerrot itsellesi olevasi laiska paska.
- Haluat olla siistimpi, joten sätit ja syyllistät itseäsi siitä, että kotisi on niin karmea läävä.
Ajatusmallin takana on tällainen (virheellinen) logiikka:
”Jos aiheutan itselleni karmean olon, oikeiden valintojen tekeminen on helpompaa.”
Joo ei.
Miksi itsensä sättiminen ei toimi?
Kuvittele eteesi 6-vuotias lapsi, josta välität tosi paljon. Lapsi voi olla myös sinä lapsena. Kuvittele, että sanoisit sille niitä ikäviä asioita, joilla yrität motivoida itseäsi:
- “Kato nyt miltä sä näytät.”
- “Mitä sä olet mennyt taas tekemään?”
- “Varo vaan ettet taas mokaa!”
- “Mikset sä voi ikinä tehdä mitään oikein?”
- “Miten sä voit olla noin tyhmä?”
Mikä sen lapsen fiillis on haukkujen jälkeen?
Olisiko se: “JES! Mä intoa täynnä ja tiedän, että tällä kertaa mä onnistun!”
Vai olisiko se lamaantunut, surkea ja ei halua tehdä mitään, ja alkaa itkeä?
No niin.
Itsesi haukkuminen ei motivoi – se lamauttaa. Se vie juuri sen energian, jonka tarvitsisit muutoksen tekemiseen.
Syy 2: Yrität suojella itseäsi
Toinen syy on ovela. Saatat mollata itseäsi ja kertoa että tulet epäonnistumaan etukäteen, jotta sinua ei sattuisi niin paljon, jos homma menee pieleen tai joku toinen sanoo saman asian.
Esimerkiksi haukut itseäsi läskiksi, jotta sinulle ei tulisi yllätyksenä, jos joku kysyy pitäisikö sinun laihduttaa.
Tai kerrot itsellesi että olet luuseri, joka ihan varmasti epäonnistuu taas, jotta mokattuasi voit huokaista: “Kyl mä sen tiesin etten mä onnistu”.
Toimiiko tämä? No ei.
Jos koko ajan kerrot itsellesi “tää tulee menemään pieleen”, millä asenteella menet tekemään tehtävää?
Menetkö sillä fiiliksellä ,että “nyt annan kaikkeni”? Tuskin. Todennäköisemmin teet hommat sillä asenteella, että “yritetään nyt jotain, kun tää menee kuitenkin päin mäntyä”?
Eli teet alitajuisesti töitä sen eteen, että epäonnistut – päästäksesi sanomaan että “mä tiesin, etten mä voi onnistua”.
Jos sitten puolivahingossa asiat meneekin hyvin, joudut toteamaan, että “hukkaan meni hyvä murehtiminen”.
Lisäksi on huomattu, että ne jotka stressasivat etukäteen vaikka rokotuspiikkiä, kokivat sen kivuliaampana kuin ne, jotka eivät tienneet piikin tulevan. Eli etukäteen pelkääminen:
- pilaa monta hyvää hetkeä murehtimisella tai pelolla
- ei vähennä kipua vaan jopa lisää sitä
Ja kolmanneksi: mitä jos se ei menekään pieleen?
Syy 3: Yrität vaikuttaa tietynlaiselta ihmiseltä
Kolmas syy on se typerin ja silti yllättävän yleinen.
Laitamme itsemme vähättelemään, häpeämään, syyllistymään, ahdistumaan ja loukkaantumaan, että emme vaikuttaisi liian ylimielisiltä, välinpitämättömiltä, tyhmiltä tai herkkäuskoisilta.
- Pöyristymme asioista, joilla ei ole meille oikeasti väliä, että vaikuttaisimme tiedostavammalta, korkeamoraalisemmalta tai hienommalta ihmiseltä.
- Kannamme kaunaa, ettemme vaikuttaisi herkkäuskoiselta typerykseltä
- Esitämme pettyneempää, haavoittuneempaa tai surullisempaa kuin ehkä salaa olemme, näyttääksemme, että olemme välittäneet asiasta tai ihmisestä
- Vähättelemme onnistumistamme tai innostustamme, ettemme vaikuta liian ylimieliseltä tai innokkaalta
Eli joskus “droppaamme oman tunnelman”, koska ajattelemme, että “millainen ihmishirviö tai ääliö olisin, jos olisin OK tämän asian kanssa?”
Todennäköisesti onnellisempi, iloisempi, innostuneempi, vapautuneempi ja vähemmän ahdistunut.
Se, että aiheutat itsellesi paskan fiiliksen, ei tee sinusta parempaa ihmistä. Se tekee sinusta vain ihmisen, jolla on paska fiilis. Ihminen, jolla on paska fiilis, on yleensä vähemmän kykenevä auttamaan muita tai tekemään hyviä asioita maailmassa kuin ihminen, joka lähestyy asioita rakkaudesta, rauhasta ja tyytyväisyydestä käsin.
Yhteenveto: Kolme syytä miksi haukut itseäsi
- Motivointi – Yrität saada itsesi toimimaan toisin. Mutta haukkuminen lamauttaa eikä motivoi.
- Suojelu – Yrität varautua pettymykseen etukäteen. Mutta saat vain paskemman olon ja vaikeutat onnistumista.
- Imago – Yrität vaikuttaa vaatimattomalta, välittävältä tai “hienommalta ihmiseltä”. Mutta paska fiilis ei tee sinusta parempaa ihmistä.
Sekin on hyvä huomata, että kaiken takana on hyvä tarkoitus. Mielesi yrittää auttaa sinua – mutta käyttää siihen huonosti toimivia tapoja.
Kun tunnistat mitä mielesi tavoittelee, voit alkaa etsiä parempia tapoja saavuttaa tavoitteesi.
Harjoitus: Tunnista kriitikon hyvä tarkoitus
Tällä viikolla tee seuraava harjoitus. Se voi tuntua aluksi oudolta, mutta anna sille mahdollisuus.
1. Listaa kriittiset ajatuksesi
Kirjoita ylös 5–10 asiaa, joita sanot itsellesi usein ja jotka saavat sinut tuntemaan olosi huonoksi. Ole rehellinen – nämä ovat niitä ajatuksia, jotka pyörivät päässäsi erityisesti vaikeina hetkinä.
Esimerkkejä:
- “Olen laiska paska”
- “En osaa mitään kunnolla”
- “Miksi sä oot niin tyhmä, että jätät kaiken viime tinkaan?”
- “Et sä kuitenkaan onnistu”
- “Olen liian vanha oppimaan uutta”
- “Näytän kamalalta”
- “Kuka sä luulet olevasi?”
- “Olen huono äiti/puoliso/työntekijä”
2. Tunnista tavoite kritiikin takana
Merkitse kunkin ajatuksen kohdalle, mikä sen todellinen tarkoitus on:
- M = Motivointi – Yrität saada itsesi toimimaan toisin
- Esim. “Olen laiska paska” → Tavoite: älä ole laiska
- S = Suojelu – Valmistaudut pettymykseen tai ikävään palautteeseen
- Esim. “Et sä kuitenkaan onnistu” → Tavoite: älä pety kun epäonnistut
- I = Imago – Yrität vaikuttaa tietynlaiselta ihmiseltä
- Esim. “Kuka sä luulet olevasi?” → Tavoite: olla vaatimaton ja nöyrä
3. Arvioi toimivuus
Kirjoita kunkin ajatuksen kohdalle: toimiiko tämä tapa oikeasti? Mitä siitä seuraa käytännössä?
4. Etsi parempi tapa
Miten voisit saavuttaa saman tavoitteen ilman itsesi haukkumista?
Apukysymys: Mitä sanoisit hyvälle ystävälle, jolla on sama tavoite?
Muistutus: Sinun ei tarvitse olla täydellinen tässäkään. Riittää että alat huomata milloin haukut itseäsi – ja kysyt itseltäsi, mitä oikeasti yrität saavuttaa.
Se on jo iso askel.
Ladattava tehtäväsivu
Voit ladata itsellesi alla olevan tehtäväsivun, joka on alunperin tehty Hyvä itsetunto -työpajoja varten.
