Väitöskirja tekoälyn avulla – rakensin oman apin työn tueksi

Olin tavallisessa päiväpuhelussa Hetan kanssa, kun oli pakko alkaa esitellä uutta väitöskirja-appiani. Olin siitä niin liekeissä, että päätin laittaa tallennuksen päälle, vaikka en vielä tiennyt, missä videon julkaisisin.

Olen tehnyt tekoälyn avulla itselleni työkalun, joka auttaa palaamaan väitöskirjan pariin, ymmärtämään tutkimusmenetelmiä ja pitämään omat ajatukset tallessa. Kirjoittaminen, lähteet, muistiinpanot, analyysi ja minua varten tehdyt oppaat löytyvät nyt samasta apista.

Kun teen väitöskirjaa tekoälyn avulla, voin esimerkiksi saada vaikeasta menetelmästä ymmärrettävän selityksen ja siirtyä siitä alkuperäislähteeseen. Luen, alleviivaan, pohdin ja sanelen omia ajatuksiani – ja saan syntyvän idean kiinni ennen kuin unohdan sen.

Videolla näytän, miten käytän systeemiä. Mukana on myös keskeneräisiä kohtia, joita opin käyttämään ja korjaan samalla.

Väitöskirja jumitti, vaikka materiaalia oli jo kerättynä

Olen tehnyt väitöskirjaa virallisesti vuodesta 2019. Olen vaihtanut tutkimusaihetta kahdesti, koska kaksi ensimmäistä aihetta ehtivät vanheta.

Nykyisessä tutkimuksessani tarkastelen, mitä tapahtuu, kun tekoäly tulee ammattikäsikirjoittajan kanssa samaan huoneeseen. Vertaan kahta ilman tekoälyä kehitettyä draamaprojektia kahteen projektiin, joiden kehittelyssä tekoäly oli mukana.

Tekoälyä käytettiin jälkimmäisissä projekteissa oikean työn tarpeisiin. Projektit ovat edenneet siihen pisteeseen, että voin analysoida niitä, ja tutkimusaineistosta on jo suuri osa koossa. Minulla on myös valtavasti tutkimuskirjallisuutta, jota olen lukenut ja alleviivannut.

Materiaalia siis on, mutta työ on silti jumittanut. Lauantaiaamuna ennen tohtoriseminaaria hävetti taas, etten ollut saanut väitöskirjaa etenemään niin kuin olin ajatellut.

Jos voisin kadota kahdeksi kuukaudeksi pelkästään väitöskirjan maailmaan, pystyisin pitämään kokonaisuuden päässäni ilman tällaista apuakin. Se vaatisi, että joku muu hoitaisi yrityksen ja nettisivut, videot olisivat valmiina ja perheeni ei tarvitsisi minulta mitään.

Sellaista tilannetta ei ole näköpiirissä. Niinpä ainoa vaihtoehto on tehdä väitöskirjaa pätkissä muun elämän keskellä.

ADHD-aivoilleni vaikea kohta on uudelleen orientoituminen. Voin päästä aiheeseen syvälle, mutta kun palaan seuraavan kerran, käytän aikaa sen selvittämiseen, missä olin, mitä ajattelin ja mitä piti tehdä seuraavaksi.

Olin jo fiiliskoodannut Claude Coden ja Codexin kanssa erilaisia appeja. Päätin pyytää niitä tekemään minulle apin, joka toimisi ulkoisena muistina ja pitäisi väitöskirjapaketin kasassa.

Oman logiikan mukaan toimiva työpöytä

Appi toimii sekä tietokoneella että puhelimella. Näytän videolla tietokoneversiota, koska sitä on helpompi seurata suurelta ruudulta.

Tavoitteena on nähdä yhdellä silmäyksellä, missä työssä mennään. Kotinäkymään tulee tehtäviä, tieto viimeisimmästä työskentelykohdasta ja muistutus siitä, mitä olin ajatellut tehdä seuraavaksi.

Tämä osa on vielä kesken. Videolla huomaan esimerkiksi, ettei tehtävän merkitseminen toimi ihan niin kuin kuvittelin, ja opettelen samalla oikeaa klikkaustapaa.

Saan kuitenkin muokata systeemiä oman ajatteluni mukaan. Jos joku näkymä tai toiminto ei auta minua, sitä ei tarvitse pitää mukana vain siksi, että se kuuluu jonkun valmiin ohjelmiston pakettiin.

Minulle tehty opas auttoi ymmärtämään tutkimusmenetelmää

Tutkimusotteekseni on valikoitunut autoetnografia. Tutkin oman kokemukseni kautta laajempaa ilmiötä, ja analyysimenetelmäni on refleksiivinen temaattinen analyysi.

Olin lukenut autoetnografiasta kirjoja, tutkimuksia ja tiivistelmiä. Olin pyytänyt ChatGPT:tä, Claudea ja Geminiä selittämään sitä, mutta olo oli edelleen sellainen, että tavallaan ymmärrän – enkä kuitenkaan ymmärrä tarpeeksi hyvin tehdäkseni sitä itse.

Päätin teettää itselleni interaktiiviset oppaat juuri näistä menetelmistä. Olin jo teettänyt Tekoäly haltuun -jäsenille digitaalisia tekoälyuutislehtiä ja nähnyt, miten hauskaa ja ymmärrettävää tällainen materiaali voi olla.

Oppaiden pohjalle haettiin Zoterosta aiheita käsitteleviä kirjoja ja tutkimuksia. Tekoälyagentit lukivat ja käsittelivät lähteitä, ja oppaat syntyivät usean työvaiheen kautta. Esittelemäni autoetnografiaopas on tehty Codexilla, joka on pyytänyt välillä apua Claudelta.

Oppaat on räätälöity minulle myös kuvallisesti. Autoetnografiaoppaassa käsikirjoittaja-Katri ja tutkija-Katri auttavat hahmottamaan, miten oman kokemuksen tutkiminen toimii.

Tutkija-Katrilla on kuvissa sininen Aalto ARTSin tohtorihattu ja viitta. Miekkaa en valmistuessani saa, mistä olen edelleen vähän katkera. Emme saa edes viittoja itsellemme, mutta oppaassa sellainen voi sentään olla.

Autoetnografian kirjoittamisen merkitys alkoi aueta minulle uudella tavalla. En vain tarkastele kokemustani ja ilmoita lopputulosta, vaan kirjoittaminen kuuluu siihen, miten tutkimusta tehdään.

Opas selittää asioita kansantajuisesti, näyttää vertauksia ja antaa konkreettisia harjoitusotteita. Videolla luen esimerkiksi keksittyä kuvausta toimituksen viikkopalaverista: aikataulu esitellään valmiina päätöksenä, kirjoittaja ei sano vastaan ja merkitsee vihkoonsa kysyvänsä myöhemmin kahden kesken.

Tällaisesta esimerkistä pystyn hahmottamaan paremmin, mitä menetelmällä tehdään. Sen jälkeen minun on helpompi palata varsinaiseen menetelmäkirjaan ja lukea syvällisempi selitys.

Vaikean sanan voi tarkistaa siinä, missä se tulee vastaan

Minulla on myös sananlöytämisen vaikeuksia. Voin ymmärtää käsitteen, mutta en muista sen nimeä tai sitä, mitä jokin hankala termi tarkoitti.

Oppaassa voin klikata tiettyjä sanoja ja palauttaa niiden merkityksen mieleen. Esimerkiksi epistemologian kaltaisten käsitteiden takia ei tarvitse lähteä erilliselle hakureissulle ja kadottaa sitä, mitä oli lukemassa.

Voin myös alleviivata opasta ja kirjoittaa tai sanella kommentteja sen kohtiin. Näen tekstistä, mihin olen jo lisännyt omia ajatuksiani.

Oppaasta pääsee takaisin alkuperäislähteeseen

Kun oppaassa esitetään lähteeseen perustuva väite, voin avata siihen liitetyn lainauksen ja katsoa, mihin selitys perustuu. Voin myös siirtyä oppaasta Zoteroon lukemaan alkuperäistä PDF-tiedostoa.

Opas auttaa minua lukemaan alkuperäislähdettä. Kun olen ensin ymmärtänyt peruslogiikan suomeksi ja konkreettisen esimerkin avulla, pääsen menetelmäkirjan vaikeampaankin tekstiin aivan eri tavalla kiinni.

Videolla siirryn Adamsin ja kumppaneiden autoetnografiakirjaan ja näytän, miten olen alleviivannut sitä ja tehnyt muistiinpanoja. Samalla huomaan, että sivunumeroissa on vielä korjattavaa, joten linkitystä ei kannata kuvitella virheettömäksi.

Voin lisätä oppaassa vastaan tulevan kiinnostavan lähteen myös luettavien listalleni. Se auttaa pitämään mielessä, mitä haluan lukea kokonaan tai tarkemmin.

Sanelen ajatuksen talteen ennen kuin se katoaa

Luin opasta aamulla puhelimella ja aloin saman tien alleviivata sekä sanella kommentteja. Se tuntui ihan mahtavalta.

Puhuessani pystyn ideoimaan vapaammin kuin kirjoittaessani. Kun alan kirjoittaa, mukaan tulee helposti filtteri, joka alkaa jo arvioida ja siivota ajatusta. Tämä on yksi oman tutkimustyöni aikana tekemistäni havainnoista, jota pääsen nyt hyödyntämään myös työskentelytavassani.

Apissa on liikuteltava muistiinpanopainike, jonka voin vetää pois tieltä. Siitä pääsen tekemään merkinnän ja näen myös kolme viimeisintä muistiinpanoani.

Voin merkitä talteen esimerkiksi:

• ajatuksen
• tarkistettavan asian
• kysymyksen
• kehitysidean.

Lukiessani autoetnografiakirjaa kirjoittajan haavoittuvuudesta ja siitä, mitä hän haluaa jakaa, mieleeni tuli muisto omasta käsikirjoitustyöstäni. Halusin kirjoittaa väitöskirjaan siitä kamppailusta, jota uusien ideoiden kehittely vaatii, ja auttaa uusia kirjoittajia ymmärtämään sitä.

Sain muiston ja siitä syntyneet uudet ajatukset heti talteen. Muistiinpanoon jäi yhteys oppaan kohtaan, jota olin lukemassa, ja pystyin liittämään siihen myös Adamsin lähteen.

Kaikki tämä onnistui puhelimella. Minun ei tarvinnut odottaa, että pääsen tietokoneelle, ja yrittää silloin muistella, mikä ajatus aamulla välähti.

Ajatus löytyy myöhemmin oikean luvun yhteydestä

Voin lisätä muistiinpanolle tunnisteita ja liittää sen väitöskirjan lukuun. Rakenne on vielä alustava, joten minun ei tarvitse tietää ajatuksen lopullista paikkaa heti.

Videolla liitän muistiinpanon lukuun, jonka työnimenä on Expertise, Confidence and AI. Sen yhteydessä näkyy jo kaksi muistiinpanoa ja yksi oppaan kohta.

Kun alan kirjoittaa lukua, löydän siihen liittämäni ajatukset ja taustamateriaalin samasta paikasta. Voin palauttaa ne mieleen, suunnitella kappaleita ja alkaa kirjoittaa niiden pohjalta.

Lähteitä voi katsoa myös toistensa naapureina

Minulla on Zoterossa noin 4 500 lähdettä, joista osa käsittelee aivan muita asioita kuin väitöskirjaani. Väitöskirja-appiin on linkitetty tutkimukseeni liittyvä osa tästä kirjastosta.

Lähteiden välisiä yhteyksiä voi tarkastella viittausten sukupuuna ja lähiympäristönä. Näen esimerkiksi, mihin jokin tutkimus viittaa, mitkä tutkimukset viittaavat siihen ja mitä samankaltaista tai saman tutkijan tekemää lähistöltä löytyy.

Näytän videolla muun muassa Braunin ja Clarken lähteiden yhteyksiä. Tällaiset näkymät auttavat huomaamaan, miten tutkimukset liittyvät toisiinsa, ja löytämään takaisin lähteeseen, jonka olemassaolon muistan vain hämärästi.

Apissa on myös sitaattipankki ja näkymiä omille muistiinpanoilleni sekä lähteiden kanssa käymälleni keskustelulle. Osa näkymistä on vielä suttuisen näköisiä ja kehittyy käytön myötä.

Voin päivittää tietoja Zoterosta appiin. Myös appiin tekemieni kommenttien on tarkoitus kulkea takaisin Zoteroon, jotta ajatukset eivät jää kahteen erilliseen paikkaan.

Analyysille on oma työtila – vielä testiaineistolla

Apissa on työtila myös refleksiivistä temaattista analyysia varten. Videolla käyttämäni aineisto on tässä vaiheessa testimateriaalia.

Luen ja tulkitsen aineistoa itse. Voin tehdä lukiessa kommentteja, valita tekstistä kohdan, liittää siihen koodin ja kirjoittaa analyysimuistiinpanoja. Koodaaminen tarkoittaa tässä aineiston kohtien merkitsemistä tutkimuksen kannalta merkityksellisillä nimillä, ei ohjelmointia.

Aluksi haluan lukea aineistoa ilman varsinaista koodaamista ja kirjata, mitä sen äärellä ajattelen. Analyysille on oma päiväkirjansa.

Koodeille, niiden yhdistelylle ja ryhmittelylle, ajatuskartalle sekä Kanban-työnkululle on suunniteltu omia toimintoja. Niiden toimivuutta omassa analyysissani en vielä esittele, koska en ole tehnyt ensimmäisiäkään varsinaisia koodauksia.

Minun pitää ensin perehtyä kunnolla menetelmään. Autoetnografiaoppaan jälkeen vuorossa on refleksiivisen temaattisen analyysin opas.

Väitöskirja tekoälyn avulla: mitä teen itse?

Joku kommentoi aiempaan videooni, että tekoälyn käyttö tyhmistää. Oma kokemukseni tästä systeemistä on päinvastainen.

Tekoäly on tehnyt minulle työkaluja, joiden avulla pääsen ajattelemaan, lukemaan ja oppimaan. Käytän vähemmän huomiota siihen, missä jokin muistiinpano on tai miten saan havainnon talteen.

Aamulla etenin kansantajuisesta oppaasta menetelmäkirjaan, alleviivasin alkuperäistekstiä, sanelin omia huomioitani ja sain ideoita väitöskirjan tekstiin. Ymmärsin asiaa paremmin juuri siksi, että pystyin työskentelemään sen kanssa monella tavalla.

Minulle jää ajatteleminen, oivaltaminen, asioiden yhdistäminen, ymmärtäminen, oppiminen ja selittäminen. Tähän tarkoitukseen olen systeemiä tekemässä.

Omalla koneella toimiva appi ja pilvessä toimiva tekoäly ovat eri asioita

Claude Code ja Codex toimivat tässä omalla tietokoneellani ja ovat tehneet appini tiedostot sinne. Niiden käyttämien tekoälymallien päättely tapahtuu kuitenkin Anthropicin ja OpenAI:n palvelimilla. Kaikki tekoälyn käyttö ei siis tapahdu paikallisesti.

Esittelemässäni järjestelyssä käytän väitöskirja-appia puhelimesta kodin Wi-Fi-verkon tai johdon kautta. Sanelun muuttaminen tekstiksi onnistuu tietokoneellani olevalla litterointiohjelmalla.

Minulla on koneellani myös semanttinen hakutietokanta. Sen on tarkoitus auttaa myöhemmin kirjoittaessa löytämään aiheeseen liittyviä muistiinpanoja merkityksen perusteella, vaikka en muistaisi täsmällistä hakusanaa.

Nämä ovat eri osia samassa työskentelyssä. Paikallinen appi, litterointi ja haku eivät itsessään tarkoita, että ulkoisen tekoälypalvelun kanssa käyty keskustelu jäisi omalle koneelle.

Työskentely saa olla myös leikkisää

Heta kommentoi videolla, että appi näyttää hänenkin ADHD-aivoilleen loogiselta ja melko intuitiiviselta. Häntä innostivat myös kuvat, interaktiivisuus ja se, että vaikeita termejä voi tarkistaa lukemisen lomassa.

Minulle tehtyä oppikirjaa tekee mieli lukea. Heta sanoi haluavansa itsekin lukea oppikirjan, joka olisi tehty hänen omasta työstään ja raportistaan.

Juttelimme myös harjoituksista, pienistä palkinnoista ja leikkisyydestä. Kaiken ei tarvitse olla vakavaa, vaikka tekisi väitöskirjaa. Hauskat yksityiskohdat voivat houkutella takaisin asian pariin ja keventää myös niitä työvaiheita, jotka eivät muuten tunnu niin mukavilta.

Nyt ongelmani on välillä se, että pitäisi valmistella iltapäivän ja illan webinaareja, mutta haluaisin vain tehdä väitöskirjaani. Aiempi pakkopulla on alkanut tuntua palkinnolta.

Haluatko tekoälystä apua omaan projektiisi?

Tämä appi on tehty minun väitöskirjaani, lähteisiini, tiedostopolkuihini ja tapaani ajatella. En voi vain pakata sitä tällaisenaan ja lähettää kaikille muille.

Voin kuitenkin opettaa, miten lähdet rakentamaan itsellesi sopivaa apua. Harkitsen myös, voisiko systeemin osista tehdä kevyempiä mallipohjia tai Mallipankkiin jaettavia osia.

Opettele omaan tahtiin Tekoäly haltuun -jäsenenä

Tekoäly haltuun -jäsenyydessä opit käyttämään tekoälyä omassa työssä ja arjessa. Käytössäsi on interaktiivisia oppaita, webinaareja ja tallenteita sekä promptilomakkeita, jotka auttavat antamaan tekoälylle kunnolliset lähtötiedot.

Voit edetä Tekoäly-oppimispolulla pienissä osissa tai tarttua suoraan omaan tehtävääsi. Webinaareissa, AI-tukitunnilla ja keskusteluryhmässä voit kysyä, jos jäät jumiin.

Jos tämän videon jälkeen tekee mieli kokeilla, mitä tekoäly voisi tehdä juuri sinun projektisi tueksi, tutustu Tekoäly haltuun -jäsenyyteen.

Tule tekemään oma agentti lähityöpajaan

Jos haluat tehdä omaa projektiasi yhdessä ja saada apua vieressä olevalta ihmiseltä, tule lähityöpajaan Mäntsälään. Seuraavat työpajat ovat 12.–13.11.2026:

• Torstai 12.11.: Agenttisen tekoälyn perusteet. Teet omaan tarpeeseesi projektipäällikkö-tekoälyagentin Claude Codeen tai Codexiin. Kerrot tarpeestasi etukäteen ja saat sen pohjalta räätälöidyn promptilomakkeen, jonka täytät omilla tiedoillasi.
• Perjantai 13.11.: Agenttisen tekoälyn edistyneet toiminnot. Jatkat skilleihin, plugineihin ja yhteyksiin muiden palvelujen kanssa. Päivä sopii aiemmassa työpajassa olleelle, torstaihin osallistuvalle tai jo Claude Codea tai Codexia projektikansion kanssa käyttävälle.

Voit osallistua yhteen päivään tai molempiin lähtötasosi mukaan. Oman projektisi ei tarvitse liittyä tutkimukseen: voit tarvita apua esimerkiksi yrityksen raportointiin, arjen suunnitteluun tai vaikean työohjeen ymmärtämiseen.

Teemme pohjan oman agenttisi käyttöön ja harjoittelemme sen kanssa työskentelyä. Opit määrittelemään oman tarpeesi ja ohjaamaan agenttia sen mukaan.

Kerroin videolla edellisen työpajan osallistujasta, joka arvioi saaneensa kahdessa tunnissa tehtyä kuuden tunnin työpäivän tehtävät. Se oli hänen kokemuksensa omasta työstään – ja jälkikäteen hän kuvasi innostustaan poikkeuksellisen suureksi.

Heta nosti esiin myös sen, miten osallistujat ruokkivat toistensa ideoita. Saat nähdä muiden tarpeisiin tehtyjä promptilomakkeita ja soveltaa niitä omiin projekteihisi. Nähtävillä ovat pohjat, eivät muiden henkilökohtaiset vastaukset.

Minä ja markkinointi-perseellepotkijani Heta olemme paikalla auttamassa, jos et löydä oikeaa nappia tai jäät muuten jumiin. Saat päivän, jolloin keskityt omaan projektiisi ja kokeilet itse.

Katso lähityöpajojen sisältö ja ilmoittaudu mukaan.

---