Näin “fiiliskoodasin” unelmieni appin tekoälyn avulla – osaamatta koodata!

Olen seurannut omia elämäntapojani, ajankäyttöäni ja terveystietojani jo vuodesta 2002 erilaisten ohjelmien avulla. Tärkein syy siihen on se, että ADHD-aivojeni takia minun on usein vaikea hahmottaa mitä olen tehnyt aiemmin ja mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi.

Opin jo ennen ADHD-diagnoosia, että en voi luottaa yhtään muistiini tapahtumien ja tehtävien suhteen, vaan ne on kirjattava ylös heti kun ne tulevat mieleen. Sen lisäksi pitäisi muistaa katsoa säännöllisesti sekä kalenteria että tehtävälistoja, että pysyn kartalla siitä mitä pitäisi tehdä milloinkin.

Menneiden tapahtumien kirjaaminen auttaa puolestaan ilmiöön, jossa päivän päätteeksi tunnen itseni luuseriksi, koska en muista mitä kaikkea oikeasti olen saanut aikaan päivän aikana. Tämä ilmiö ei johdu alkavasta dementiasta tms. vaan liittyy ADHD-ihmisten poikkeavaan ajantajuun ja tavallista lyhyempään työmuistiin.

Kirjaamalla pienimmätkin “saavutukset”, kuten tiskikoneen pakkaamisen, tajuan yleensä olleeni paljon aikaansaavempi kuin millaiseksi tunnen oloni illan päätteeksi.

Ajankäytön reaaliaikainen seuranta auttaa minua muistamaan, mitä olen tekemässä ja kauanko oikeasti olen käyttänyt johonkin aikaa. Tämä on auttanut minua “pysymään aiheessa” ja myös miettimään tarkemmin sitä, mihin kaikkeen aikaani haluan käyttää.

Lisäksi olen pitänyt päiväkirjaa sanelemalla ja laittanut tekoälyn antamaan minulle palautetta “sokeista pisteistäni”. Näin olen oppinut paljon lisää omista ajatus- ja toimintamalleistani.

Mitä olen yrittänyt tätä ennen

Vielä viime viikkoon asti jouduin käyttämään 5–7 eri ohjelmaa ajan- ja tehtävien hallintaan. Kirjaan kalenterimerkinnät Google kalenteriin, tehtävät Todoist-appiin, päiväkirjat, erilaiset fiilisseurannat jne. sekä analysoidut päiväkirjamerkinnät Airtableen. Ajankäyttöä seuraan Timing-nimisellä appilla, joka antaa minun sekä kirjata mitä milloinkin teen, myös pitää kirjaa siitä mitä applikaatioita käytän tietokoneella, kännykällä ja iPadilla minäkin hetkenä.

Suurimman osan seurantatiedoista kuten unitiedot, fiilistiedot ja iltakatsaukset olen lähettänyt Applen Pikakomennot-ohjelman komennoilla Airtableen. Lisäksi käytän Whisper Memos -nimistä appia niin, että sanelen sinne ajatukseni, jotka lähetetään sitten ensin tekoälyn analysoitavaksi ja sitten tallennetaan Airtableen.

Olen vuosien varrella yrittänyt löytää tapaa saada mahdollisimman monen eri lähteen tiedot yhteen näkymään. Valitettavasti sekä Airtablen että viimeksi tehtävään testaamani Notion-muistikirja-appin käyttöliittymät puhelimessa ovat mielestäni turhan kömpelöt. Niinpä olen jaksanut tsekata niistä tietoja vain silloin kun olen erityisen “hyvässä hapessa” ja motivoitunut tekemään niin.

Unelmien appi fiiliskoodaamalla

Tänä syksynä minulle tuli harjoittelijaksi koodausta opiskeleva tyyppi, joka teki työharjoittelunaan ensimmäisen version ADHD-tyyppitesti appistamme (tulossa pian sekä iPhonelle että Android-puhelimille!)

Häneltä opin, että appeja voi tehdä monella tavalla. Päädyimme hänen kanssaan vaihtoehtoon, jossa hän koodasi meille oikean mobiilisovelluksen vaihtoehto on tehdä “oikea” sovellus React Nativella.

Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä kevyempi, nettisivun logiikalla toimiva “progressive web app” eli PWA, jonka käyttäjä “asentaa” omalle koneelleen lisäämällä nettisivun kotivalikkoon appiksi.

Olen tehnyt ensimmäiset omat nettisivuni jo 1996 kun opiskelin Helsingin sihteeriopistossa ylemmän johdon assistentiksi (en valmistunut). Kutri.net:iä olen ylläpitänyt yksin vuodesta 2002.

Vaikka en vieläkään osaa oikeasti koodata, ymmärrän todella hyvin nettisivujen tekemisen periaatteet. Sen lisäksi olen oppinut seuranta-järjestelmiä kehittäessäni hyödyntämään API-yhteyksiä tietojen siirtoon eri palveluiden välillä.

“Viimeinen pisara” tai potku perseelle tuli kun törmäsin pariin hyvään artikkeliin “fiiliskoodauksesta” (vibe coding). Jutuissa kerrottiin, että uusi Claude Opus 4.5 malli oli maailman paras koodimalli ja että sitä pystyi nyt käyttämään Clauden tietokoneappin kautta suoraan.

Tähän asti Claude Codea piti käyttää joko tietokoneen Pääte-ohjelmalla (terminal) tai muilla “teknisemmillä tavoilla”.

Koska käytän Claudea muutenkin eniten tekstin käsittelyyn, päätin kokeilla voisinko hyödyntää sitä unelmieni appin tekemiseen.

Mikä on fiiliskoodaaminen?

Fiiliskoodaamisella (englanniksi “vibe coding”) tarkoitetaan sitä, että käyttäjä kertoo omin sanoin tekoälylle millaisen appin hän haluaa – ja sitten tekoäly koodaa appin.

Homma ei ainakaan minulla mennyt ihan niin suoraviivaisesti, että olisin vain sanonut “tee tällainen appi”, vaan vaati ensin pitkiä keskusteluja tekoälyn kanssa siitä mikä on mahdollista ja mitä mikäkin toiminto vaatisi.

Käytännössä aina vähänkin monimutkaisia appeja tehdessä appit ensin suunnitellaan tekoälyn kanssa ja sitten niitä lähdetään toteuttamaan pienin askelin, ominaisuus kerrallaan.

Oma appi alle viikonlopussa

Itsenäisyyspäivän iltana aloin keskustella “tavallisen” Claude Opus 4.5:n kanssa siitä, miten unelmieni appin voisi käytännössä toteuttaa fiiliskoodaamalla.

Seuraavana päivänä minulla oli jo sovellus-suunnitelma, jota täydensin tiedoilla eri API-yhteyksistä, joita halusin appin ottavan. Koska sovellus on rakennettu vain ja ainoastaan minun käyttööni minun ei tarvinnut yhtään miettiä, miten eri toiminnot toimisivat toisille.

Halusin kuitenkin varmistaa, että jos joku vahingossa pääsisi käsiksi appin nettisivuun, hän ei pääsisi näkemään henkilökohtaisia tietojani – saati saisi käsiinsä eri palveluiden API-avaimia.

Niinpä sovellus rakennettiin alusta lähtien niin, että se hakee vain käytettäessä nähtäväksi haluamani tiedot eri palveluista jatallentaa palveluiden “sisäänpääsykoodit” eli API-avaimet puhelimeen tai tietokoneelle, jossa käytän appia.

Kun suunnitelma oli valmis, perustin GitHub.com:iin yksityisen projektin appilleni ja liitin sen “appi-sivujeni” julkaisemiseen käytettävään Vercel.com:iin. Sitten siirryin Claude Codeen ja aloin toteuttaa sen kanssa suunnitelmaa kohta kohdalta.

Sunnuntain päätteeksi minulla oli jo toimiva perusappi, jossa oli kaikki haluamani perustiedot.

Tällä videolla näytän miten appi suurinpiirtein toimii (ilman dataa):

Olo oli suoraan epäuskoisen haltioitunut, kun sai ensimmäisen kerran ajanseurannan toimimaan appista, lisäsin ekat tehtävät sen kautta Todoistiin ja näin sieltä Airtableen aamulla syöttämäni uni- ja fiilistiedot.

Ihmetys – ja kehitys – jatkuu

Olen käyttänyt appia kohta viisi päivää, enkä meinaa vieläkään uskoa todeksi, että se oikeasti toimii. Olen tehnyt siihen lisäyksiä ja viilauksia sitä mukaa kun niitä on tullut mieleen.

On oikeasti tajunnan räjäyttävää, miten helposti muutosten tekeminen Claude Codella onnistuu – ja miten usein korjaukset menevät kerralla maalliin. Pyydän vain Claudelta suomeksi “voitko korjata tämän” tai “voitko lisätä tähän kohtaan tällaisen jutun” – ja muutamaa minuuttia myöhemmin uusi tai korjattu ominaisuus on puhelimessani.

WOOOOOW!

Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudelle?

Arvaukseni on, että olemme menossa kohti maailmaa, jossa kuka vain voi pyytää tekoälyä tekemään hänelle ns. lennossa sellaisen appin jota hän tarvitsee.

Olen nähnyt itse esimerkkejä esim. tällaisista fiiliskoodatuista appeista:

• Kirjojen sisältöjä kuvankaappauksista tunnistava ja analysoiva appi
• Videokuvaus-appi, joka syöttää videota kuvaavalle henkilölle kysymyksiä joihin vastata
• Omia treeniappeja, jotka räätälöivät ohjelman päivän tarpeisiin
• Erilaisia laskuriappeja, joilla voi tehdä nopeasti päivittäin käyttämiään laskelmia

Hyvin alkeellisia appimaisesti toimivia sivuja voi fiiliskoodata vieläkin helpommin hyödyntäen esim. Geminin Canvas tai Clauden Artifact-toimintoa (ChatGPT:n Canvas toimii tällä hetkellä hyvin huonosti, joten en suosittele sitä).

Oikeastaan oma mielikuvitus on rajana siinä, millaisia appeja voit tehdä tekoälyllä. Toki esim. sellaisen appin tekeminen minkä minä olen luonut, vaatii myös ymmärryksen API-yhteyksistä ja -avaimista. Toisaalta joku toinen olisi voinut pyytää tekoälyä selittämään ne hänelle.

Haluatko nähdä kohta kohdalta, miten fiiliskoodasin appini?

Pidän Tekoälyn perusteet -jäsenille (eli aiempiin Tekoälyn perusteet -työpajoihin osallistuneille) ja VIP-jäsenille ensi tiistaina 16.12.2025 klo 19:00 erikoiswebinaarin fiiliskoodaamisesta.

Jos et ole jo Tekoälyn perusteet -jäsen, nyt on hyvä hetki liittyä jäseneksi, sillä jatkossa jäsenyyteen sisältyy muitakin vastaavia erikoiswebinaareja sekä neljä kertaa vuodessa päivittyvä Tekoälyn perusteet -työpajasarja.

Saat tämän kaiken 199 €:n kertamaksulla (kutri.net:in) eliniäksi käyttöösi. Tarkoituksenani on taas nostaa jäsenyyden hintaa helmikuussa pidettävien työpajojen yhteydessä, joten kannattaa tarttua tarjoukseen nyt kun vielä voit.

Lue täältä lisää Tekoälyn perusteet -jäsenyydestä tai tilaa se suoraan alta.