Tiedätkö sen fiiliksen, kun onnistut jossain – mutta ensimmäinen ajatuksesi EI OLE “JEE! Hyvä minä!”, vaan:
- “Kuka tahansa olisi pystynyt samaan.”
- “Onnistuin tämän kerran vahingossa/tsägällä”
- “Ei tässä ollut mitään ihmeellistä.”
- “Olisi pitänyt pystyä parempaan.”
Jos joku vielä kehtaa kehua sinua onnistumisesta, vastaatko itsetyytyväisenä kuten minä: “joo, mä olen itsekin aika fiiliksissä että onnistuin” 😊…
…vai alatko kiusaantuneena vähätellä omaa osuuttasi tai selittää miten et oikeastaan onnistunut, tyyliin:
- “Se onnistui vain siksi, että mä sain apua.”
- “Joku toinen olisi tehnyt siitä paremman/hienomman.”
- “Joo mut mä käytin siihen ihan liian kauan aikaa.”
Jos tunnistit itsesi onnistumistasi vähättelevistä kommenteista, saatat kärsit huijarisyndroomasta.
Huijarisyndrooma on yleinen ihmismielen harha
Huijarisyndroomaksi kutsutaan ilmiötä, jossa oikeasti hyvin pärjäävä ja suoriutuva ihminen:
- Kokee olevansa epäpätevämpi, huonompi ja/tai tyhmempi kuin oikeasti on
- Tuntee esittävänsä parempaa kuin on (vaikka oikeasti on niin hyvä kuin miltä vaikuttaa)
- Pelkää “jäävänsä kiinni” siitä, että on huonompi kuin miltä vaikuttaa
Useimmat ihmiset kokevat silloin tällöin huijarisyndroomaa ja varsinkin lahjakkaat ADHD-ihmiset saattavat tuntea itsensä tavallista useammin huijariksi.
Tyypillisesti koemme huijarisyndroomaa silloin, kun teemme jotain sellaista, mitä emme ole aiemmin tehneet tai meillä on erityisen kovat suorituspaineet, eli esim:
- Jos pääset kouluun, jonne oli vaikea päästä, sen jälkeen kun sinä (ja ehkä läheisesi) epäilivät, ettet ehkä pääse sinne.
- Aloitat uudessa, vaativammassa työtehtävässä, jonka olet etukäteen kuvitellut vaikeammaksi kuin mitä se (sinulle) oikeasti on.
Olen pureutunut syvemmin huijarisyndroomaan Hyvä itsetunto -työpajoissa, mutta tänään haluan nostaa esiin yhden hölmöimmistä huijarisyndrooman oireista, eli omien onnistumisten vähättelyn. 🤦🏼♀️
Mitä haittaa omien onnistumisten vähättelystä on?
Jos henkilö, joka ei kärsi huijarisyndroomasta, onnistuu jossain, hän pystyy kokemaan iloa ja ylpeyttä onnistumisestaan. Hän näkee miten hänen hankkimansa osaaminen, harjoittamansa harkinta ja näkemänsä vaiva johti onnistumiseen.
Niinpä onnistuminen vahvistaa hänen uskoaan omiin kykyihinsä ja pystyvyyteensä. Hänen on helpompi ottaa vastaan uusia haasteita, koska hän uskoo onnistuvansa niissäkin.
Huijarisyndroomasta kärsivä sen sijaan EI TUNNISTA omaa osuuttaan onnistumisessa, vaan esimerkiksi:
- Uskoo, että kyseessä oli harvinainen onnenpotku tai jopa “vahinko”
- Luulee muiden antaman avun ja olosuhteiden vaikuttaneen enemmän onnistumiseen kuin se mikä hänen oma panoksensa on
- Kiinnittää huomiota vain siihen, mitä jäi puuttumaan, mikä meni pieleen tai miten asiat olisi voinut tehdä paremmin
- Vähättelee onnistumisen merkitystä (“kuka tahansa olisi pystynyt samaan”)
- Kokee selvinneensä TÄLLÄ KERTAA nipinnapin hirveällä ponnistelulla – ja pelkää ettei enää toiste pysty samaan
Niinpä muiden kehut tuntuvat joko valheellisilta (“se sanoo noin vain ettei mulle tulisi paha mieli”) tai virheelliseltä (“se ei tiedä mistä puhuu”). Jos ajattelet toisten joko valehtelevan tai olevan tyhmiä, et koe voivasi luottaa heihin tai ainakaan heidän arvostelukykyynsä.
Sen sijaan että onnistuminen vahvistaisi uskoasi omiin kykyihisi, tunnet itsesi SEKÄ luuseriksi ETTÄ huijariksi. Pahimmillaan pelkäät jatkossa epäonnistumista vieläkin enemmän.
Miten vahvistaa uskoa omaan osaamiseen?
Kiinnitä viiden päivän ajan tietoisesti huomiota omiin onnistumisen hetkiin – olivatpa ne miten pieniä tahansa. Halutessasi voit myös muistella entisiä onnistumisia.
Kiinnitä erityisesti huomiota asioihin, joita et pystynyt tekemään aiemmin tai joiden uskoit etukäteen olevan vaikeampia kuin mitä ne olivat.
- Eli esim. osaatko nyt käskyttää tekoälyä tai käyttää jotain tietokoneohjelmaa paremmin kuin ensimmäisellä kerralla?
- Oliko esim. esityksen pitäminen tai opinnäytetyön tekeminen helpompaa kuin mitä etukäteen olit ajatellut?
Kuvittele, että joku toinen olisi tehnyt saman tehtävän ja osaisi, tietäisi ja olisi tehnyt kaikki samat päätökset ja asiat kuin sinä olit tehnyt.
- Mitkä hänen tekemänsä valinnat tai teot vaikuttivat asian onnistumiseen? Tai kääntäen: jos hän olisi jättänyt ne tekemättä, olisi asia onnistunut?
- Mitkä ulkopuoliset tekijät vaikuttivat asian onnistumiseen? Eli jos niitä ei olisi ollut, olisiko henkilö pystynyt silti tekemään asian?
Kun olet tunnistanut oman osuutesi onnistumisessa, kuvittele itsesi teiniksi tai lapseksi, joka ei vielä osannut ja tiennyt kaikkea sitä mitä sinä osaat ja tiedät tänään.
Huomaatko miten paljon olet kerryttänyt tieto-taitoa vuosien varrella? Näetkö nyt, miten kaikki näkemäsi vaiva johti nyt onnistumiseen?
Tehtäväsivu
Voit ladata itsellesi alta tämän päivän teemaan liittyvän tehtäväsivun tulostettavassa pdf-muodossa.
