Oma tarinani

Ennen diagnoosia pärjäsin ja ajattelin olevani vain tyypillinen sukuni edustaja – kovaääninen touho, joka pystyi vitkuttelemaan viikkokaupalla jonkin asian tekemistä ja sitten vetää sen valmiiksi valtavalla vauhdilla puolimaanisessa tilassa.

Ajatus siitä, että minulla olisi ADHD, tuntui naurettavalta. Monien muiden tapaan luulin, että ADHD tarkoittaa sitä, ettei pysty keskittymään mihinkään.

Minulla taas oli supervoimana ylikeskittymistila, jossa uppoan tuntikausiksi jonkin asian tekemiseen niin, etten näe enkä kuule mitään ympärilläni.

Perinnöllinen piirre

Olin perinyt tämän ominaisuuden äidiltäni, joka oli perinyt sen omalta isältään, joka oli perinyt sen omalta isältään.

En tiennyt, että kyseessä on perinnöllinen neurologinen poikkeama, johon on olemassa lääke. Kuten ei tiennyt kukaan muukaan meidän suvusta – olin ensimmäinen, joka sai diagnoosin. Sen jälkeen useampi suvumme jäsen on myös diagnosoitu ADHD:lla. ADHD on vahvasti perinnöllinen.

Ensimmäiset merkinnät omien esi-isieni mahdollisesta ADHD:sta ovat vuodelta 1770, kun alavutelainen Jaakko Joosepinpoika Viinikka sai historiakirjojen mukaan oikeudelta moitteita siitä, että hän oli laittanut porraspuut huonosti ja vieläpä saman vuoden puista.

“Jaska” oli esi-isäni kahdeksannessa sukupolvessa. Veikkaan, että jos minun olisi pitänyt laittaa itse porraspuut, samalla lailla olisi käynyt.

ADHD:n monet kasvot

ADHD:ssa eli tarkkaavuushäiriössä ei kuitenkaan ole kyse vain tarkkaavuudesta. Tällä hetkellä ADHD diagnosoidaan ensisijaisesti oireiden eli henkilön käytöksen ja kokemuksen pohjalta, mikä on johtanut siihen, että ADHD luokitellaan kolmeen eri ryhmään:

• Hyperaktiivinen-impulsiivinen on se muoto, jota suurin osa ihmisistä ajattelee, kun he ajattelevat ADHD:ta – ylivilkkaat tyypit, jotka eivät pysty istumaan hiljaa paikallaan.

• Tarkkaamaton ADHD eli omiin maailmoihinsa katoilevat tyypit, jotka ovat usein vähän pihalla.

• Sekamuotoinen tyyppi, jossa on piirteitä molemmista.

Itse edustan sekamuotoista tyyppiä, koska olen vahvasti impulsiivinen. Vaikka en yleensä ole fyysisesti levoton, puhun paljon ja vuolaasti. Toisaalta katoilen usein omiin maailmoihini.

Miksi vanha luokittelu ei (aina) toimi?

Tämän perinteisen tyypittelyn ongelmana on se, että se ei auta meitä ymmärtämään, mitä aivoissamme tapahtuu. Uusimpien tutkimusten mukaan ADHD on tosiasiassa paljon monimuotoisempi oireyhtymä.

Olen uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella luokitellut ADHD:n viiteen eri tyyppiin oireiden ja aivokuvantamistutkimusten perusteella. Tällä luokittelulla pyrin tuomaan esiin erilaisia neurologisia poikkeavuuksia, jotka ovat ADHD-oireiden takana.

Kun ymmärrämme, mikä aivojen alue tai järjestelmä on syypää tietyn henkilön tiettyihin ongelmiin, on mahdollista löytää parempia kotikonsteja oireiden helpottamiseen.

Voi myös keskustella lääkärin kanssa ja mahdollisesti löytää nopeammin sopivan lääkityksen, jos kokee sellaista tarvitsevansa.

Tunnista itsesi

Jos sinä tai läheisesi ovat ADHD-ihmisiä, todennäköisesti tunnistat itsesi useammasta tyypistä. Tämä on erittäin normaalia, koska ADHD:ssa on kyse useammista eri aivoalueiden poikkeavasta toiminnasta.

Eli seuraavat tyypit eivät ole erilaisia ADHD-ihmisiä vaan ADHD:n eri puolia. Sekin on hyvä huomata, että harvalla ADHD-ihmisellä on ihan kaikkia näistä oireista, ainakaan yhtä vahvana.

KÄRSIMÄTÖN VITKUTTELIJA

“Odotin kamalasti lomamatkalle lähtöä. Tuntuu, ettei se ala koskaan, koska odotus tuntuu niin pitkältä. Lykkäsin silti pakkaamista viime tinkaan ja nyt paniikissa heitän tavaroita laukkuun. Lähdin viime tingassa, koska luulin ehtiväni hoitaa vielä kymmenen asiaa. Onneksi ehdin lentokoneeseen ja nyt olen täynnä intoa!”

Tunnistatko itsesi näistä

• Viiden minuutin homma tuntuu kestävän ikuisuuden
• Vitkuttelet kaiken tekemistä, mutta deadline-paniikki pelastaa
• Haluat kaiken HETI – odottaminen on kidutusta
• Keskittyminen tylsiin asioihin on mahdotonta
• Jalat vipattaa ja puhelin on aina kädessä

Mistä on kyse

Aivojesi “palkkio- ja motivointijärjestelmä” toimii joko ali- tai ylikierroksilla, joten tutut ja tylsät hommat eivät motivoi ja aivot etsivät koko ajan pikapalkkioita ja stimulaatiota.

Kun innostut jostain, voit humpsahtaa ylikeskittymisen tilaan, jossa et näe etkä kuule mitään, koska “tavoittelu-hormoni” dopamiinia ja “soturihormoni” noradrenaliinia on vähän liikaakin.

Aivojesi “sisäinen kello” toimii eri tavalla kuin muilla – aika tuntuu kuluvan hitaammin kuin muilla.

Mitä voit tehdä

• Käytä ajastimia ja Pomodoro-tekniikkaa (25 min työtä, 5 min taukoa)
• Tee tylsistä tehtävistä peli – aseta pieniä palkintoja
• Luo keinotekoisia takarajoja kertomalla muille deadlineistasi
• Liiku ennen keskittymistä vaativaa tehtävää
• Pidä puhelin toisessa huoneessa työskennellessäsi

Huomioita lääkityksestä

Stimulantit (metyylifenidaatti, lisdeksamfetamiini) ovat usein tehokkaita – ne auttavat motivoitumaan myös tylsiin hommiin, parantavat impulssikontrollia ja rytmittävät sisäistä kelloa ja helpottavat keskittymistä.

---

KUORMITTUVA SÄHKÖJÄNIS

“En pysty pysähtymään, vaikka haluaisin. Kehoni nytkii ja sätkii koko ajan. Olo on levoton ja on vaikea keskittyä jopa kiinnostaviin hommiin. Tuntuu kuin kehoni ja suuni toimivat kuin itsestään. Huomaan usein vasta jälkikäteen mitä olen tehnyt.”

“Kärsin usein migreeneistä. Maailma tuntuu tulevan liian vahvasti päälle – äänet, valot, hajut… On vaikea keskittyä impulssitulvan keskellä.”

Tunnistatko itsesi näistä

• Tunnet sisäistä “sähköistä” levottomuutta
• Et pysty rauhoittumaan edes silloin kun jokin on sinusta kiinnostavaa
• Pienetkin stressit tuntuvat ylivoimaisilta
• Sinulla voi olla tikkejä tai lihasnykintöjä
• Kirkkaat valot, kovat äänet tai hajut häiritsevät
• Nukahtaminen on vaikeaa – aivot eivät sammu

Mistä on kyse

Kutsuin tämän ryhmän edustajia aiemmin “yliherkiksi sähköjäniksiksi”, mutta oikeampi kuvaus on “kuormittuva sähköjänis”, sillä tässä kyse on hermoston ylikuormituksesta joka ilmenee ylimääräisenä “sähkönä” aivoissa.

Aivojesi “kaasu” ja “jarru” ovat epätasapainossa – hermostosi on jatkuvassa ylivireystilassa. Olet kuin herkkyysasetukset täysillä oleva hälytysjärjestelmä.

Mitä voit tehdä

• Minimoi välkkyvät valot ja stressaavat ja “kiihdyttävät” toiminnot
• Yritä viettää aikaa luonnossa rauhallisesti liikkuen
• Käytä vastamelukuulokkeita ja himmeää valaistusta jos kärsit migreeneistä
• Harjoittele syvähengitystä ja meditaatiota
• Kokeile magnesiumlisää
• Pidä kiinni säännöllisestä unirytmistä
• Voit kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota (mutta yritä silti syödä paljon kuitua)
• Vältä kofeiinia ja muita stimulantteja

Huomioita lääkityksestä

Mielialantasaajat voivat auttaa vakauttamaan hermostoa, mutta varo stimulantteja – ne voivat pahentaa oireita.

---

HAJAMIELINEN HAAVEILIJA

“Olin kyllä fyysisesti läsnä palaverissa, mutta en muista siitä mitään, koska mielessäni suunnittelin juuri täydellisen avaruusaluksen samalla kun mietin millaista olisi olla astronautti. Päässäni on auki jatkuvasti yksi tai useampi tv-kanava, enkä meinaa saada niitä hiljennettyä edes silloin kun pitäisi keskittyä.”

Tunnistatko itsesi näistä

• Olet jatkuvasti omissa maailmoissasi
• Sinua kutsutaan “hajamieliseksi” tai “poissaolevaksi”
• Päässäsi pyörii loputtomasti tarinoita ja ideoita
• Saatat kuulla keskusteluja tai ääniä päässäsi
• Omat ajatukset keskeyttävät keskittymisen
• Ulkoiset häiriöt eivät ole ongelma – sisäiset ovat

Mistä on kyse

Aivojesi “lepotilaverkosto” ei sammu, kun pitäisi keskittyä. Se on kuin sisäinen radio, joka soittaa omaa ohjelmaansa, kun yrität kuunnella ulkomaailmaa.

Mitä voit tehdä

• Harjoittele mindfulnessia – huomaa harhailu ja palaa lempeästi takaisin
• Kirjoita kaikki ajatukset paperille ennen työn aloittamista
• Luo selkeä rutiini työn aloittamiseen
• Kokeile instrumentaalimusiikkia tai luonnonääniä taustalle
• Aseta muistutuksia pysyäksesi tehtävässä

Huomioita lääkityksestä

Atomoksetiini tai guanfasiini ovat usein tehokkaita – ne auttavat vaimentamaan sisäistä “radiota” ja parantamaan keskittymistä. Jos kuulet ääniä tai keskusteluja mielessäsi, stimulanttilääkitys voi pahentaa oireita.

---

KÖMPELÖ JUMITTAJA

“Osaan kyllä teoriassa vaikka mitä, mutta käytännössä aivojeni ja kehoni välillä tuntuu olevan 90-luvun modeemiyhteys – tieto liikkuu hitaasti ja pätkien. Jään jumiin yhteen asiaan enkä pääse eteenpäin. Kehoni motoriikka on ruosteessa enkä hahmota aina kehoni ulottuvuuksia.”

Tunnistatko itsesi näistä

• Olet motorisesti kömpelö tai hidas
• Tiedon käsittely vie aikaa – tarvitset hetken vastataksesi
• Tehtävästä toiseen siirtyminen on vaikeaa
• Jäät jumiin yhteen ajatukseen tai tekemiseen
• Aikarajoitetut tehtävät ovat painajaisia

Mistä on kyse

Aivojesi eri osien välinen “kaapelointi” on erilaista – tieto kulkee hitaammin tai tökkien. Se on kuin yrittäisit pelata nettipeliä hitaalla yhteydellä. Siksi eri aivoalueet kommunikoivat keskenään huonosti.

Mitä voit tehdä

• Toimintaterapia auttaa motoriikassa
• Harjoittele siirtymiä rutiineilla
• Soita instrumenttia tai tanssi – rytmi auttaa
• Anna itsellesi aikaa prosessoida
• Pilko isot tehtävät pieniin osiin

Huomioita lääkityksestä

Lääkkeiden teho on rajallinen, mutta stimulantit voivat joskus auttaa nopeuttamaan prosessointia.

---

KUOHUVA HERKKIS

“Sain kohteliaan korjausehdotuksen sähköpostiini ja nyt olen vakuuttunut, että kaikki vihaavat minua ja minun pitäisi muuttaa maan alle asumaan. Pienikin kritiikki tuntuu moukariniskulta vatsaan. En aina ehdi tunnistaa omia tunteitani, ennen kuin räjähdän.”

Tunnistatko itsesi näistä

• Koet tunteet äärimmäisen voimakkaasti
• Kritiikki tuntuu fyysiseltä kivulta
• Pelkäät epäonnistumista niin, ettet edes yritä
• Jäät märehtimään negatiivisia ajatuksia
• Mielialasi voi vaihdella sekunnissa
• Saatat räjähtää “viiveellä” koska et heti huomaa miten vihainen olet

Mistä on kyse

Aivojesi “uhkatutka” on yliherkkä – tulkitset neutraalitkin tilanteet uhkaaviksi. Tunteiden jarru ei toimi kunnolla, joten pienetkin kolhut tuntuvat katastrofeilta.

Toisaalta aivoillasi saattaa kestää heti tajuta, että olet suuttunut tai loukkaantunut, jolloin tunnepurkauksesi voi tulla viiveellä. Koska et huomaa että olet räjähtämässä, saatat itsekin säikähtää tunnereaktioitasi.

Mitä voit tehdä

• Opettele tunnistamaan ja nimeämään tunteita
• Harjoittele itsemyötätuntoa – puhu itsellesi kuin ystävälle
• Mieti vaihtoehtoisia selityksiä tilanteille
• Kirjoita päiväkirjaa purkaaksesi tunteita
• Kokeile HRV-harjoituksia rauhoittumiseen

Huomioita lääkityksestä

Alfa-2-agonistit (guanfasiini, klonidiini) luovat “emotionaalisen panssarin”, joka auttaa sietämään kritiikkiä paremmin.

Työkaluja ADHD-arkeen