Aika on taas juossut kuin hirvi töitä tehdessä ja treenatessa. Sain vihdoin ja viimein hankittua itselleni salikortin vuoden tauon jälkeen. Edellisen kerran treenasinkin rapakon toisella puolella. Syksyllä ja talvella niin moni asia oli auki, etten halunnut sitoutua yhteenkään saliin, joten tein vain kotitreeniä (itseasiassa osin Tehokiinteytys-kirjamme ohjeilla). Nyt hinku treenata kunnolla oli niin kova, etteivät villit hevosetkaan olisi voineet pitää minua poissa salilta.
Siitä olikin jo useampi vuosi, kun viimeksi treenasin Suomessa salilla — ennen ulkomaille lähtöänihän nostelin punttia useamman vuoden kotona, mikä oli kieltämättä kätevää. Nykyiseen kämppääni punttikamat eivät valitettavasti mahdu ja toisaalta kaupungissa matka lähimmälle salille ei ole yhtä ylivoimainen kuin mitä se maalla asuessani oli.
Olin varmaan tehdä uuden salin työntekijän hulluksi, kun soittelin vähän väliä kerratakseni miten suomalainen salikulttuuri toimii. Tässä joitain eroja edellisen ja nykyisen salini välillä:
Jenkki-salilla sai pitää ulkokenkiä jalassa, pyyhkeet tuli firman puolesta, kaappien oviin piti tuoda omat munalukot ja laitteet piti pyyhkiä desinfiointiaineella käytön jälkeen (nyt sikainfluenssan aikaan se voisi olla hyvä idea suomalaisillekin saleille).
Toisaalta Suomen salillani (jota en juuri nyt viitsi paljastaa erinäisistä syistä) laitteet ovat todella hyvässä kunnossa, paikat ovat siistit ja tuoksuvat raikkaalta. Nykyisellä salillani kävijät ovat tavallisennäköisiä sukankuluttajia, eivätkä silikonilla paranneltuja mallityyppejä, ruskettuneita ja bodattuja wannabe-näyttelijöitä tai tiukoissa farkuissa treenaavia homomiehiä…
Koska edellisestä kunnon punttitreenistä on aikaa, aloitin kiltisti kokovartalotreenillä, jota olisi nyt tarkoitus jatkaa jonkin aikaa. Ilokseni treenipainot eivät olleet kauheasti pudonneet vuoden takaisesta (ellen sitten ole laskenut nauloja kiloiksi jotenkin ihan päin honkia…). Tällä hetkellä ensisijainen tavoitteeni on saada itseni mahdollisimman hyvään kuntoon ensi vuoden haasteita varten, joista kerron enemmän tod.näk. vasta tammikuussa.