Kuinka kokea enemmän lapsenomaista iloa ja innostusta?

Manifestointi

Löysin eilen 2009 kirjoittamani ”tilauslistan kosmokselle”:

Manifestointi

Kosmoksella en tarkoittanut mitään verkkokauppaa tai tyyppiä, vaan universumia tai maailmankaikkeutta.

Uskoin tosissani, että kunhan vain laittaisin ”mentaalisen tilauksen” vetämään ja olisin ”hyvissä energioissa”, vetäisin haluamani asiat jotenkin magneetttisesti luokseni.

manifestointi3

Listaa lukiessani vuoroin nauratti, vuoroin nolotti.

manifestointi2

Juttelin asiasta ystävän kanssa ja keksin uuden vertauskuvan:

Manifestoidessani olin kuin hemmoteltu pikkulapsi, joka istuu sohvalla ja ”tilaa” vanhemmilta leluja ja palveluita.

Mitä ovelampi manipuloija hän on, sitä enemmän vanhemmat toteuttavat hänen toiveitaan. Toiveiden toteutuminen tuottaa hetkellistä tyydytystä, mutta pian hän haluaa lisää ja parempaa.

Jos vanhemmat eivät toteuta hänen toiveitaan, hän pettyy, suuttuu tai saattaa kokea, etteivät vanhemmat rakasta häntä, koska he eivät toteuta hänen toiveitaan. Hän ehkä miettii, mitä teki väärin, kun ei saanut mitä halusi.

Tämän lapsen kaikki energia menee siihen, että hän miettii mikä on oikea tapa olla ja toimia, jotta saa mitä haluaa.

Minun havaintoni mukaan elämäänsä tyytyväisimmät lapset tekevät jatkuvasti uusia asioita, koska ovat jo onnellisia — eivät siksi, että haluaisivat tulla onnellisiksi.

Koska he eivät kelaa ”tekeekö tämä valinta minut onnelliseksi tai onnettomaksi”, he voivat kokeilla mitä tahansa.

Kun esimerkiksi katson yksivuotiasta kuopustani, suurin häntä ajava voima näyttää olevan uteliaisuus. Mitä mahdottomampi saavuttaa jokin esine tai paikka on, sitä enemmän se vetää häntä puoleensa.

Hän ei todellakaan odota, että äiti antaa hänelle mitä hän haluaa (varsinkin kun tietää ettei äiti esim. halua antaa hänelle kännykkäänsä) vaan keksii miten voi saada sen itse käsiinsä.

Kun nelivuotias esikoiseni on tyytyväisimmillään, hän luo jotain uutta kuten piirrustuksen tai maailman korkeimman palikkatornin, leikkii mielikuvitusleikkejä (mieluiten oikeiden kavereiden kanssa) tai oppii uusia asioita.

Tänään hän halusi tehdä itse siskonmakkarakeittoa sen sijaan että olisi istunut toimettomana odottamassa, että äiti tekee sitä. Äiti sai auttaa niin vähän kuin mahdollista.

Väitän että keitto maistui hänestä erityisen hyvältä juuri siksi, että hän itse keitti sen.

En enää koe tarvetta kontrolloida tulevaisuuttani ”määräämällä” sitä aarrekartoilla ja manifestoinnilla. Asiat saavat minun puolestani mennä niin kuin ovat mennäkseen.

Kävi miten kävi, tulen kokemaan jatkossakin yhtä lailla niin hyviä kuin huonoja fiiliksiä, koska ne ovat sisäsyntyisiä.

Totta kai mieleeni juolahtaa arvauksia ja toiveita siitä, miten asiat ehkä tulevat menemään. Yleensä ne menevät toisin kuin olen ajatellut: joskus huonommin, mutta usein paljon hauskemmin, tehokkaammin tai hyödyllisemmin kuin mitä olin osannut kuvitella.

Luovuttuani ”Universumin ohjailusta”, palauduin takaisin leikkiväksi lapseksi.

Sen sijaan että istuisin miettimässä mitä maailman pitää minulle toimittaa (mieluummin pikatilauksella, hahhah), seuraan uteliaisuuttani, kokeilen mikä kaikki on mahdollista ja luon jatkuvasti uutta ihan vain siksi, että se on kivaa ja kiinnostavaa.

Mitä sinä tekisit juuri nyt, jos suhtautuisit elämään samalla uteliaisuudella ja luomisinnolla kuin pieni lapsi?

Miksi henkien kanavointi on huijausta

Koska Suomeen kaikki tulee aina myöhässä, veikkaan että Abraham-Hicksin opetukset ovat rantautumassa tänne jo ”tuota pikaa” (koska ne olivat Jenkeissä iso hitti n. 2007-2008). A-H tuli siis mieleen viimeöiseen blogimerkintääni liittyen.

Abraham-Hicks on Esther Hicks, amerikkalainen rouva, joka yhtäkkiä alkoi ”kanavoida” henkiopettajaryhmää, joka kutsuu itseään Abrahamiksi.

Toisin sanoen Esther Hicks sanoo menevänsä transsiin ja sitten hän alkaa puhua vähän eri tavalla kuin ennen kertoen oikeasti hienoja ja osuvia viisauksia ja havaintoja, joiden hän uskoo tulevan ”henkijoukolta”; joka kutsuu itseään Abrahamiksi.

Suurin osa Abraham-Hicksin jutuista liittyy manifestointiin ja ”vetovoiman lakiin”, joka suomalaisille tuli tutuksi ”Salaisuus” -dvd:ltä ja kirjasta.

Miltä sinusta edellinen kuvaus kuulostaa? Minusta se kuulosti jo alunperin vähintäänkin epäilyttävältä konseptilta kun kuulin siitä ensi kertaa. Mutta koska tuolloin olin elämässäni aika vaikealta tuntuvassa tilanteessa, jäin kuuntelemaan Estherin juttuja ja tunsin saavani niistä paljon lohtua. Niinpä aloin itsekin uskotella itselleni, että ehkä Estherin jutut oikeasti tulivat joltain korkeammalta henkiolennolta. Uskomusta vahvisti se, että samoihin aikoihin olin addiktoitunut ennustajiin ja ennustamiseen, koska ne kaikki lupasivat parempia aikoja.

Parempien aikojen odottelu, positiivinen ajattelu ja ”visualisointi” johti siihen, että jumitin pidempään järjettömältä näyttävässä tilanteessa kuin mitä olisin jumittanut, jos olisin ottanut järjen käteeni ja tunnustanut itselleni että tilanne otti päähän ja rankasti.

Mitä enemmän käytin ennustuskortteja, luin horoskooppeja ja ramppasin ennustajilla, sitä vähemmän tiesin mitä minä oikeasti halusin.

Ennustaja valehtelee itselleen?

Uskon että niin Esther Hicks kuin kaikki tapaamani ennustajat uskovat, että ihan oikeasti he saavat tietonsa hengiltä, henkioppailta, enkeleiltä tms. Osa heistä varmasti näkee ”sielunsa silmin” henkiolentoja.

Uskon, että he valehtelevat itselleen. Väitän, että he saavat tietonsa omalta alitajunnaltaan eli intuitioltaan. 

Koen usein kirjoittaessani, että ”viisaammat puhuvat kauttani”. Eli tuntuu kuin teksti vain soljuisi minusta. Kun luen kirjoituksiani uudelleen, tuntuu uskomattomalta, että minä olen onnistunut sanomaan jotain niin osuvasti, hauskasti, fiksusti tai viisaasti. Olen joskus käynyt katsomassa tietokoneelta, ettei omassa kirjassani ollutta hyvää heittoa tai viisasta oivallusta ollut lisätty kirjaan jälkikäteen.

Ei ollut.

Olet varmasti kokenut vastaavan tunteen joskus: mietit jotain ongelmaa, ja yhtäkkiä tiedät ihan täsmälleen miten se pitää ratkaista, vaikket tiedä miten saatoit tietää ratkaisun. Tai yllättävässä tilanteessa sanot jotain niin nasevaa tai viisasta, että jälkeenpäin ihmettelet miten sinä olitkaan niin fiksu. Tai pidät puheen tai annat haastattelun, jonka jälkeen et pysty muistamaan mitä sanoit, koska jännitit niin kovasti, mutta kun näet myöhemmin sen videolta, huomaat hämmästykseksi olleesi varsin fiksu ja filmaattinen.

Mahtava alitajunta ja ihana intuitio

Alitajuntasi poimii tälläkin hetkellä ympäriltäsi enemmän tietoa, kuin mitä tiedostat näkeväsi, kuulevasi, haistavasi, maistavasi ja tuntevasi. Osa alitajunnan keräämästä tiedosta ilmestyy jo ensi yönä uniisi.

Alitajuntasi tietää enemmän kuin sinä tiedät tietäväsi. 

Minä kutsun tätä alitajunnan tietoa intuitioksi. Kun sanon ”intuitioni tietää”, tarkoitan oikeasti, että alitajuisesti olen poiminut tarvittavat tiedot ja alitajuntani on vetänyt tiedoista omat johtopäätöksensä, jotka poikkeuksetta ovat paremmat kuin tietoisella mielellä tekemäni johtopäätökset.

Aina välillä tulee tutkimuksia, joissa intuition viisautta vähätellään. Väitän, että näiden tutkimusten ristiriitaisuus on seurausta siitä, että osa ihmisistä sotkee voimakkaat tunteet kuten pelon, himon tai inhon intuitioon.

Miltä intuitio tuntuu?

Intuitiivinen tieto ei tunnu emotionaalisesti juuri miltään. Voimakkaat tunteet ovatkin ensimmäinen merkki siitä, ettet kuuntele intuitiotasi vaan omia ajatuksiasi. Kiireellisyyden tunne on ihan varma merkki siitä, että olet menettänyt täysin yhteyden omaan sisäiseen viisauteesi.

Intuitioon liittyy varma ja levollinen olo. Keho on rento, lämmin, avara. Vatsapohjassa, rinnassa tai selässä on tunne: ”tämä on oikea vastaus”. Usein oikea vastaus ei ole kivoin.

Yksi tapa erottaa intuitio ajatuksista on muistella tekemiään typeryyksiä. Tilanteita, jolloin valitsit oikeasti väärän vaihtoehdon, eli vaihtoehdon, jonka lopputulos oli ihan täysin toinen kuin mitä olit laskenut.

Kokeile palata mahdollisimman avoimin ja rehellisin mielin hetkeen, jossa päätit valita huonoksi osoittautuneen vaihtoehdon: sanoa sanat jotka pillastuttivat puolisosi, sitoutua verkostomarkkinointihuijaukseen, joka vei rahasi, alkaa seurustella kumppanin kanssa joka petti tai satutti sinua tai aloittaa työpaikassa jota aloit välittömästi vihata.

Väitän, että käytännössä aina yksi osa sinussa on tiennyt, että olet menossa harhaan. Hiljainen ääni tai tuntemus sisälläsi on varoittanut jatkamasta eteenpäin. Mutta toinen osa sinussa on silti jatkanut turhamaisuuttaan, kostonhimoisuuttaan tai vihaisuuttaan. Tai ehkä se osa sinussa on halunnut tuntea itsensä väärinymmärretyksi uhriksi tai marttyyriksi?

Jos sinulla on taipumusta ajautua puolisosi kanssa riitoihin, joiden aikana hän menettää täysin malttinsa sanomisiesi takia, kokeile pysähtyä hetkeä ennen kuin avaat suusi ja kuulostella itseäsi. Huomaatko miten yksi osa sinussa sanoo rauhallisesti: ”jos mä sanon tämän, toi suuttuu ihan totaalisesti” — jonka jälkeen toinen osa sinussa vastaa uhmakkaasti jotain sellaista kuin: ”Niin mutta mulla on oikeus sanoa tämä”.

Tai jos sorrut herkkuihin terveellisemmän ruoan sijaan, huomaatko, miten yksi osa sinussa sanoo lempeästi: ”Mitäs jos laitettaisiin kunnon ruokaa niin sitten tulisi parempi olo?”, kun taas toinen osa ilmoittaa hyökkäävästi: ”Hei mä olen raatanut koko päivän. Mä en todellakaan jaksa tehdä mitään ruokaa. Mulla on oikeus mennä sohvalle ja syödä tämä suklaa.”

Tai jos haaskaat rahaa ostamalla asioita, joita et tarvitse, kuuletko miten yksi osa sinussa toteaa tyynesti: ”Mä en oikeasti tee tällä mitään”, mutta toinen osa inttää vastaan: ”Niin mut tää on niiiiiin iiiiihana… Mä lupaan, etten mä osta enää mitään pitkään aikaan tämän jälkeen.”

Viisaammat puhuvat kauttani?

Kun kirjoittamiseni sujuu niin hyvin, että tulee fiilis ”kanavoidusta tiedosta”, kanavoin vain oman alitajuntani keräämää ja käsittelemää tietoa. Katsoessani vaikkapa tarkemmin juttuja, joita olen kirjoittanut Onnistunut laihdutus -itsevalmennuspakettiin pystyn näkemään mistä lähteestä olen saanut tietyn tiedon tai minkä ajatusketjun lopputulos tietty ajatus on.

Väitän, että niin tekee Esther Hickskin. Ennen ”kanavoinnin” aloittamista hän oli nyt edesmenneen miehensä Jerryn kautta tutustunut self help -klassikoihin. Itse asiassa Jerry veti alunperin itse motivaatioseminaareja, joissa hän puhui täysin samoista asioista kuin Esther silloin kun hän kanavoi. Mikään, mitä Esther Hicks on kertonut ei ole sellaista, mitä hän ei olisi voinut itse keksiä. Joidenkin lähteiden mukaan ”Abraham” on jopa puhunut välillä itsensä kanssa ristiin.

En silti tuomitsisi Estheriä suoralta kädeltä huijariksi. Me ihmiset olemme uskomattoman hyviä uskottelemaan itsellemme että jokin asia on totta — jopa silloin kun kaikki faktoihin perustuva todistusaineisto puhuu sitä vastaan. Jos haluat tietää miten hyviä me ihmiset ovat itsepetoksessa, suosittelen lämpimästi lukemaan kirjat ”Mistakes were made but not by me” ja ”Invisible Gorilla.” Voihan olla, että Esther koki jollain tasolla, ettei häntä otettaisi vakavasti henkisenä opettajana tai ettei hän voinut itse olla miestään viisaampi, jolloin hän ikään kuin kehitti itselleen Abrahamin ”sivupersoonaksi”.

Sinä tiedät mitä sinä haluat

Uskon, että sinä tiedät jo sydämessäsi mitä sinä haluat ja ennen kaikkea mitä et halua. Voi olla, ettet ole vielä onnistunut keräämään ympäristöstäsi kaikkea tarvittavaa tietoa konkreettisen tavoitteen asettamiseen, mutta tiedät jo suurinpiirtein mihin suuntaan haluat mennä.

Jos koet ettet oikeasti tiedä mitä haluat, kysy itseltäsi:

  • Mitä haluaisin, jos en pelkäisi?
  • Mitä antaisin itseni haluta, jos kukaan ei saisi koskaan tietää mitä haluan?
  • Mitä haluaisin tehdä, jos tietäisin ettei mikään tule tekemään minua onnellisemmaksi kuin olen tänään?
  • Jos katsoisin elämääni 80-vuotiaana, mitä ajattelen siitä?

Haluatko VIP-jäseneksi?

Kutri.net:in VIP-jäsenyys on vielä viisi päivää erikoistarjouksessa. Kerron jäsenyydestä lisää tällä 7 minuuttia pitkällä videolla:

http://www.youtube.com/watch?v=rmsLQrME6z4

Sivulla kirjoitettu materiaali on ihan itseni kirjoittamaa ja pohjautuu valtavaan märään self help -kirjallisuutta, psykologisia teorioita, maailman johtavien itsekehitysopettajien ja -gurujen opetuksia ja omia havaintojani, jotka olen tehnyt vuosina 2006-2011. Esimerkiksi vuosina 2006-2008 kuuntelin joka päivä 2-12 tuntia erilaisia itsekehitysäänitteitä ja nyt keväällä 2012 olen menossa Jenkkeihin opiskelemaan henkistä valmennusta Michael Neillin Supercoach Academyyn.

Toisin sanoen alitajuntani on pakattu niin täyteen tietämystä ihmismielen toiminnasta, onnellisuudesta, rakkaudesta, ihmissuhteista, itsetunnosta, uskomusten muuttamisesta ja itsensä kehittämisestä että sieltä alkaa löytyä vastaus vähän joka lähtöön… 🙂 Onnistunut laihdutus -itsevalmennuspaketti perustuu puolestaan tietämykseen, jota olen kerännyt ihmiskehon toiminnasta ja laihdutuksesta vuodesta 2002 alkaen.