”Älä kirjoita nimeäsi hiekkaan, aallot pesevät sen pois.
Älä kirjoita nimeäsi taivaalle, tuulet voivat puhaltaa sen pois.Kirjoita nimesi niiden ihmisten sydämiin, joita kohtaat.
Siellä se pysyy.”
Niin moni meistä tekee valtavasti töitä maineen, kunnian ja rahan eteen — mutta miksi? Koska haluamme että meidät muistetaan. Ja kuitenkin vahvimmat muistot syntyvät inhimillisestä yhteydestä — yhdessä kokemisesta ja kohtaamisesta.
Tuttu linkitti Facebookissa Hidasta elämää -blogin vanhaan juttuun siitä, miten pitkästyminen synnyttää luovuutta. Epäilemättä provosoivaksi tarkoitettu sanavalinta jäi mietityttämään. Synnyttääkö pitkästyminen todellakin luovuutta?
Boisiko se tila, johon jutussa viitataan pitkästymisellä, olla sama kuin tila, jota minä kutsun joutilaisuudeksi?
Pitkästyminen liittyy minun maailmassani ajatukseen, että joudun väkipakolla olemaan tilanteessa, jossa koen tylsistyväni ja turhautuvani — esimerkiksi tylsässä kokouksessa. Pitkästyminen johtaa yleensä korkeintaan sen miettimiseen, miten pääsen tilanteesta pois.
Joutilaisuus puolestaan on nautinnollinen tila, jossa vallitsee ajatus siitä, ettei minulla ole kiire mihinkään. Rakastan aamuja, jolloin herään ennen perheen miehiä ja saan vain köllötellä sängyssä fiilistelemässä. Siinä missä pitkästyminen tuntuu vankilalta, joutilaisuus tuntuu lahjalta.
Mielenkiintoista on se, että voin olla täsmälleen samassa tilanteessa ja kokea kumpaa vain tunnetta. Täällä Losissa saa istua loputtomiiin ruuhkissa. Jos mielessäni pyörii ajatus siitä, että minun pitäisi olla sillä hetkellä jossain muualla, pitkästyn. Jos taas ajattelen ettei minulla ole mikään kiire mihinkään, voin kokea joutilaisuutta.
Tällä viikolla olen saanut kokea useita joutilaisuuden hetkiä niin aamuisin kotona kuin autossa. Sen seurauksena olen saanut tiuhaan tahtiin kaikenlaisia ideoita, joista osan toteuttamisen olen jo aloittanut (ks. viestin loppu).
Tätä blogimerkintää miettiessäni tajusin mistä yhtäkkinen energiapuuska johtuu. Supercoach Academyn ensimmäisen viikonlopun aikana saamani oivalluksien ansiosta, etten tällä viikolla ole hermostunut, ahdistunut tai murehtinut entiseen verrattuna juuri lainkaan, vaikka ennen vastaavat olosuhteet olisivat saaneet minut pois tolaltani.
Rauhallisen mieleni salaisuus on yksinkertaisesti sen oivaltaminen, miten ihan kaikki tunteemme ovat seurausta ajatuksista. Tapahtumat ja asiat ovat itsessään neutraaleja, kunnes annamme niille merkityksen. Jos antamani merkitys ja siitä tunteet eivät tunnu palvelevan minua, voin nähdä asian tai tilanteen uudessa valossa.
Tein viikonlopun opeista lähes tunnin mittaisen webcastin Kutri.net:in VIP-jäsenille. Jos sinua kiinnostaa kuulla mitä kurssilla opin, liity Kutri.net:in postituslistalle ja saat kiitokseksi salasanan uutiskirjeen tilaajien bonussivulle, jonne lisään aika ajoin bonusmateriaalia.
Lisää allaoleviin kenttiin sähköpostiosoitteesi ja nimesi ja vahvista tilaus klikkaamalla sähköpostiisi tullutta vahvistuspyyntölinkkiä. Sen jälkeen tulevassa toisessa sähköpostissa on osoite ja salasana bonussivuille:
[mailpress]
Yksi tällä viikolla eniten innostaneista asioista on videoiden tekeminen. Tein viikossa yhteensä kuusi videota. Nyt vähän ihmettelen että missä välissä, kun olemme ehtineet myös harrastaa autoretkiä perheen miesten kanssa.
Tällä vähän alle 14 minuuttia pitkällä videolla kerron valmentamisesta — mitä se on, millaista valmennusta minä tarjoan ja milloin valmentajan pakeille kannattaa hakeutua.
Tarjoan rajoitetun erän tunnin puhelinvalmennuksia hintaan 98,40 €!
Samoin idea Teholaihdutus-ryhmävalmennukseen syntyi suloisessa joutilaisuudessa. Kerron tällä 16,5 minuuttia pitkällä videolla paitsi kurssista, myös yleisemmin laihduttamisesta — mistä laihduttamisessa pohjimmiltaan on kyse ja milloin ”saa” laihduttaa.
Onnistunut laihdutus -itsevalmennuspakettikin on täydentymässä — ensimmäinen webinaari eli nettiluento, jossa käsittelen Onnistuneen laihdutuksen edellytyksiä, on ensi lauantaina 3.3.2012. Paketin lukuoikeudet lunastaneet ja VIP-jäsenet voivat siis osallistua luentoon ja kysyä minulta kysymyksiä joko Facebookin tai webinaarin pääsivun kautta. Laitan tarkemmat tiedot salasanasta ja linkeistä Kutrinvip.com:in blogiin perjantaina.
Tällä videolla puolestaan kerron miten voit liittyä katsomaan niin kaikille avoimia kuin salasanalla suojattuja webinaarejani.
Uusin lempisitaattini tulee David Campbelliltä:
Itsekuri on sen muistamista mitä haluat.
Olen pyöritellyt ajatusta erityisesti eilen ja tänään kirjoittaessani Onnistunut laihdutus -itsevalmennuspaketin viimeisiä lukua — Laihdutuksen haasteet. Tässä lainaus kyseisestä osiosta:
Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä omassa laihdutus- tai elämäntaparemonttiprojektissasi?
Onko se projektin toteuttaminen “täydellisesti”?
Ihannepainoon pääseminen?
Vai ehkä sellaisten elämäntapojen omaksuminen, että ensin laihdut ihannepainoosi ja sitten pysyt siellä helposti ja sen enempää asiaa miettimättä koko loppuelämäsi?
Päätavoitteesi ratkaisee muun muassa sen, mitä repsahdus ja jumitus tarkoittavat sinulle.
Vertaa seuraavia esimerkkejä:
Täydellinen toteutus tärkeintä:
Repsahdus: “Olen epäonnistunut tavoitteessani, koska en pystynyt pysymään alkuperäisessä suunnitelmassani! Olen epäonnistuja ja huono ihminen.”
Ihannepainoon pääseminen tärkeintä:
Repsahdus: “Voi ei! Tavoitteeseen pääseminen viivästyy!”
Uusien elämäntapojen oppiminen tärkeintä:
Repsahdus: “Ahaa, eli jos toimin tuolla tavalla, silloin ajaudun ylensyömään. Miten minun kannattaa toimia jatkossa toisin?”
Viisaus pätee kaikkeen muuhunkin elämään.
Kun unohtuu tuijottamaan omaa napaa, on helppoa kompastua lillukanvarsiin.
Eilen koin hetkellisesti pienimuotoisen ikäkriisin, kun univelkaisena unohduin muistelemaan millaisia odotuksia minulla oli ollut elämälleni — ja miten täysin odotusteni vastaisesti elämäni meni.
Muuten hyvä, mutta elämä menee juuri niin kuin se on mennäkseen. Tai niin kuin isäni eilen siteerasi jotain radio-ohjelmaa:
Sitä saa mitä tulee.
Jokainen tekemäni valinta ja teko ja kokemani tapahtumat ovat loputtoman pitkien tapahtuma- ja ajatusketjujen lopputulos. Joo, jos yksikin asia jossain ketjussa olisi mennyt toisin, lopputulos olisi ollut toinen. Vaan ei mennyt.
Jo Aristoteles osasi neuvoa käsikirjoittajia sanoen että:
Tarinassa toinen toistaan seuraavien tapahtumien pitää olla ennalta-arvaamattomia mutta väistämättömiä.
Jos katson elämääni, näen että se on ollut kuin huippuhyvä seikkailukäsikirjoitus. En olisi koskaan voinut nähdä etukäteen miten elämäni tulee menemään, mutta nyt näen ettei se olisi voinut mennä millään muulla tavalla.
Haluan uskoa, että voimme jossain määrin vaikuttaa siihen, miten elämämme jatkossa menee. Yksi tapa on sitoutua muistamaan yhä useammin mitä ihan oikeasti haluaa elämältään.
Ei siksi, että ”pitäisi” haluta jotain vaan siksi, että syvällä sisimmässäsi sinä tiedät jo kuka sinä olet ja mitä sinä haluat.
P.S. Jos koet tarvitsevasi apua sen selvittämiseen kuka sinä olet, mitä sinä haluat ja miten saat sen, tsekkaa VIP-sivustoni.
Viime päivät ovat menneet todella intensiivisesti Onnistunut laihdutus -itsevalmennuspakettia kirjoittaessa. Olen lintsannut kodinhoidosta niin paljon kuin olen voinut. Jättänyt vastaamatta meileihin ja hoitamatta käytännön asioita. Aika monena yönä olen tinkinyt raa’asti yöunista.
Olen tehnyt niin, koska olen täynnä innostusta ja intohimoa. Sisäinen palo ajaa minua kirjoittamaan pakettia — niin kuin tätä blogikirjoitustakin. Tai kommenttia Kukan blogimerkintään.
Saan hurjia kicksejä siitä, että onnistun kiteyttämään vuosia opiskelemiani ja miettimiäni asioita uudella ja tehokkaalla tavalla. Saan suurta tyydytystä siitä, että näen paketin valmistuvan ja kehittyvän. Saan suorastaan perverssiä nautintoa aina kun pystyn parantamaan paketin ja VIP-sivuston teknistä toimivuutta. En esimerkiksi ole vieläkään täysin toipunut ekstaasista, jonka nettikaavakkeiden luomiseen tarkoitetun ohjelman hankkiminen aiheutti.
Jos olet tottunut kuvaamaan omia tuntemuksia parhaimmillaan sanoin: ”ihan kiva”, ymmärrän, että innostukseni voi herättää hämmennystä. Voi olla, että temperamenttisi on vähemmän intensiivinen kuin minulla. Muistatko edes lapsena olleesi huippuinnoissasi mistään — uudesta lelusta, majojen rakentamisesta, piirtämisestä, pelaamisesta?
Jos et sitten lapsuutesi ole kokenut hurjaa innostusta, voi olla ettet ole antanut itsesi innostua kunnolla mistään sitten lapsuutesi. Jossain vaiheessa joku opetti sinulle, että innostuminen on vaarallista, paheksuttavaa tai turhaa.
Voi olla, että omat vanhempani jättivät monta tärkeää asiaa opettamatta, kuten miten laitetaan tavarat heti takaisin paikalleen, mutta toisaalta he eivät koskaan kahlinneet innostustani. Päinvastoin: antamalla itsensä innostua jatkuvasti erilaisista asioista, he kannustivat meitä lapsiaankin seuraamaan innostustaan.
Yksi yleisimmistä syistä, miksi joku kertoo minulle ettei anna itsensä innostua on se, että hän pelkää ettei saa vietyä innostuksen puuskassa aloittamaansa juttua loppuun asti. Tämä on toki ongelma, jos on päättänyt mitata omaa elämäänsä suoritetuilla tehtävillä.
Mutta mitä jos elämässä ei olekaan kyse siitä, miten paljon saat aikaan?
Mitä jos elämässä olisikin kyse siitä, miten elossa tunnet olevasi?
Yksi lempisitaateistani tulee ihmisoikeustaistelija Howard Thurmanilta:
”Älä kysy mitä maailma tarvitsee. Kysy mikä saa sinut heräämään henkiin, ja mene tekemään se. Sillä maailma tarvitsee ihmisiä, jotka ovat heränneet henkiin.”
(Eli englanniksi: ”Don’t ask, what the world needs. Ask what makes you come alive, and go do it. Because what the world needs is people who have come alive.” )
Mitä jos tänään antaisitkin itsesi tehdä etupäässä asioita, jotka innostavat, kiinnostavat, houkuttavat ja tuottavat iloa?
