Onko sinulla tai läheiselläsi ADHD tai ainakin epäilys siitä? Tämän sivun lopusta löydät lisää tietoa niin minun ADHD-matkastani kuin Viidestä eri ADHD-tyypistä.
Ilmainen ADHD- ja hyvinvointijäsenyys
Liittymällä ilmaiseksi ADHD- ja hyvinvointijäseneksi pääset lataamaan ilmaisen viisi ADHD-tyyppiä oppaan ja katsomaan aiemmin pidettyjen ADHD- ja hyvinvointiwebinaarien tallenteita.
Lisäksi saat pääsyn tuleviin ilmaisiin ADHD- ja hyvinvointiwebinaareihin.
ADHD haltuun -kurssi
Epäiletkö ADHD:ta? Oletko diagnoosiprosessissa? Saitko juuri diagnoosin?
ADHD haltuun -kurssin ladattava puuhakirja, interaktiiviset oppaat ja webinaarit tallenteineen auttavat sinua ymmärtämään ADHD:ta ja löytämään juuri sinulle sopivat keinot ottaa se haltuun.
Bonus: kuuden viikon Tehostartti parempaan arkeen -itsevalmennusohjelma
EI ADHD-veroa eli toistuvia veloituksia tai vanhenevia kurssi oikeuksia!! Eli saat elinikäisen pääsyn niin nykyisiin kuin tuleviin materiaaleihin – yhdellä 49,90* € kertamaksulla!
HUOM! Hinta nousee tiistaina 4.8.2026 99,90* euroon koska kurssiin sisältyy nyt myös Tehostartti parempaan arkeen.
*sisältää ALV 25,5 %
Tulevat tapahtumat
Hei rakas ADHD-ihminen, itseäsi ADHD:ksi epäilevä tai ADHD-ihmisen läheinen!
Tiedän ehkä miltä sinusta tuntuu, koska itselläni on diagnosoitu ADHD vuonna 2014, kun olin 39-vuotias kahden pienen lapsen äiti.
Jos et jaksa lukea jaaritteluja, löydät viiden tyypin kuvaukset alempaa (tai klikkaa tästä)
Oma tarinani
Ennen diagnoosia pärjäsin ja ajattelin olevani vain tyypillinen sukuni edustaja – kovaääninen touho, joka pystyi vitkuttelemaan viikkokaupalla jonkin asian tekemistä ja sitten vetää sen valmiiksi valtavalla vauhdilla puolimaanisessa tilassa.
Ajatus siitä, että minulla olisi ADHD, tuntui naurettavalta. Monien muiden tapaan luulin, että ADHD tarkoittaa sitä, ettei pysty keskittymään mihinkään.
Minulla taas oli supervoimana ylikeskittymistila, jossa uppoan tuntikausiksi jonkin asian tekemiseen niin, etten näe enkä kuule mitään ympärilläni.
Perinnöllinen piirre
Olin perinyt tämän ominaisuuden äidiltäni, joka oli perinyt sen omalta isältään, joka oli perinyt sen omalta isältään.
En tiennyt, että kyseessä on perinnöllinen neurologinen poikkeama, johon on olemassa lääke. Kuten ei tiennyt kukaan muukaan meidän suvusta – olin ensimmäinen, joka sai diagnoosin. Sen jälkeen useampi suvumme jäsen on myös diagnosoitu ADHD:lla. ADHD on vahvasti perinnöllinen.
Ensimmäiset merkinnät omien esi-isieni mahdollisesta ADHD:sta ovat vuodelta 1770, kun alavutelainen Jaakko Joosepinpoika Viinikka sai historiakirjojen mukaan oikeudelta moitteita siitä, että hän oli laittanut porraspuut huonosti ja vieläpä saman vuoden puista.
“Jaska” oli esi-isäni kahdeksannessa sukupolvessa. Veikkaan, että jos minun olisi pitänyt laittaa itse porraspuut, samalla lailla olisi käynyt.
ADHD:n monet kasvot
ADHD:ssa eli tarkkaavuushäiriössä ei kuitenkaan ole kyse vain tarkkaavuudesta. Tällä hetkellä ADHD diagnosoidaan ensisijaisesti oireiden eli henkilön käytöksen ja kokemuksen pohjalta, mikä on johtanut siihen, että ADHD luokitellaan kolmeen eri ryhmään:
- Hyperaktiivinen-impulsiivinen on se muoto, jota suurin osa ihmisistä ajattelee, kun he ajattelevat ADHD:ta – ylivilkkaat tyypit, jotka eivät pysty istumaan hiljaa paikallaan.
- Tarkkaamaton ADHD eli omiin maailmoihinsa katoilevat tyypit, jotka ovat usein vähän pihalla.
- Sekamuotoinen tyyppi, jossa on piirteitä molemmista.
Itse edustan sekamuotoista tyyppiä, koska olen vahvasti impulsiivinen. Vaikka en yleensä ole fyysisesti levoton, puhun paljon ja vuolaasti. Toisaalta katoilen usein omiin maailmoihini.
Miksi vanha luokittelu ei (aina) toimi?
Tämän perinteisen tyypittelyn ongelmana on se, että se ei auta meitä ymmärtämään, mitä aivoissamme tapahtuu. Uusimpien tutkimusten mukaan ADHD on tosiasiassa paljon monimuotoisempi oireyhtymä.
Olen uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella luokitellut ADHD:n viiteen eri tyyppiin oireiden ja aivokuvantamistutkimusten perusteella. Tällä luokittelulla pyrin tuomaan esiin erilaisia neurologisia poikkeavuuksia, jotka ovat ADHD-oireiden takana.
Kun ymmärrämme, mikä aivojen alue tai järjestelmä on syypää tietyn henkilön tiettyihin ongelmiin, on mahdollista löytää parempia kotikonsteja oireiden helpottamiseen.
Voi myös keskustella lääkärin kanssa ja mahdollisesti löytää nopeammin sopivan lääkityksen, jos kokee sellaista tarvitsevansa.
Tunnista itsesi
Jos sinä tai läheisesi ovat ADHD-ihmisiä, todennäköisesti tunnistat itsesi useammasta tyypistä. Tämä on erittäin normaalia, koska ADHD:ssa on kyse useammista eri aivoalueiden poikkeavasta toiminnasta.
Eli seuraavat tyypit eivät ole erilaisia ADHD-ihmisiä vaan ADHD:n eri puolia. Sekin on hyvä huomata, että harvalla ADHD-ihmisellä on ihan kaikkia näistä oireista, ainakaan yhtä vahvana.
Oma ADHD-tyyppisi
ADHD ei näytä samalta kaikilla. Valitse tyyppi, joka kuulostaa eniten sinulta, ja katso tunnistatko itsesi kuvauksesta.
Kärsimätön vitkuttelija
“Odotin kamalasti lomamatkalle lähtöä. Tuntui, ettei se ala koskaan, koska odotus tuntuu niin pitkältä. Lykkäsin silti pakkaamista viime tinkaan ja nyt paniikissa heitän tavaroita laukkuun. Onneksi ehdin lentokoneeseen ja nyt olen täynnä intoa!”
Mistä on kyse: Aivojesi “palkkio- ja motivointijärjestelmä” toimii joko ali- tai ylikierroksilla, joten tutut ja tylsät hommat eivät motivoi ja aivot etsivät koko ajan pikapalkkioita ja stimulaatiota. Aivojesi “sisäinen kello” toimii eri tavalla kuin muilla – aika tuntuu kuluvan hitaammin.
Tunnistatko itsesi
Mitä voit tehdä
Lääkitys: Stimulantit (metyylifenidaatti, lisdeksamfetamiini) ovat usein tehokkaita – ne auttavat motivoitumaan myös tylsiin hommiin, parantavat impulssikontrollia ja rytmittävät sisäistä kelloa.
Kuormittuva sähköjänis
“En pysty pysähtymään, vaikka haluaisin. Kehoni nytkii ja sätkii koko ajan. Olo on levoton ja on vaikea keskittyä jopa kiinnostaviin hommiin. Huomaan usein vasta jälkikäteen mitä olen tehnyt.”
“Kärsin usein migreeneistä. Maailma tuntuu tulevan liian vahvasti päälle – äänet, valot, hajut… On vaikea keskittyä impulssitulvan keskellä.”
Mistä on kyse: Tässä on kyse hermoston ylikuormituksesta, joka ilmenee ylimääräisenä “sähkönä” aivoissa. Aivojesi “kaasu” ja “jarru” ovat epätasapainossa – hermostosi on jatkuvassa ylivireystilassa. Olet kuin herkkyysasetukset täysillä oleva hälytysjärjestelmä.
Tunnistatko itsesi
Mitä voit tehdä
Lääkitys: Mielialantasaajat voivat auttaa vakauttamaan hermostoa, mutta varo stimulantteja – ne voivat pahentaa oireita.
Hajamielinen haaveilija
“Olin kyllä fyysisesti läsnä palaverissa, mutta en muista siitä mitään, koska mielessäni suunnittelin juuri täydellisen avaruusaluksen samalla kun mietin millaista olisi olla astronautti. Päässäni on auki jatkuvasti yksi tai useampi tv-kanava, enkä meinaa saada niitä hiljennettyä edes silloin kun pitäisi keskittyä.”
Mistä on kyse: Aivojesi “lepotilaverkosto” ei sammu, kun pitäisi keskittyä. Se on kuin sisäinen radio, joka soittaa omaa ohjelmaansa, kun yrität kuunnella ulkomaailmaa.
Tunnistatko itsesi
Mitä voit tehdä
Lääkitys: Atomoksetiini tai guanfasiini ovat usein tehokkaita – ne auttavat vaimentamaan sisäistä “radiota”. Jos kuulet ääniä tai keskusteluja mielessäsi, stimulanttilääkitys voi pahentaa oireita.
Kömpelö jumittaja
“Osaan kyllä teoriassa vaikka mitä, mutta käytännössä aivojeni ja kehoni välillä tuntuu olevan 90-luvun modeemiyhteys – tieto liikkuu hitaasti ja pätkien. Jään jumiin yhteen asiaan enkä pääse eteenpäin. Kehoni motoriikka on ruosteessa enkä hahmota aina kehoni ulottuvuuksia.”
Mistä on kyse: Aivojesi eri osien välinen “kaapelointi” on erilaista – tieto kulkee hitaammin tai tökkien. Se on kuin yrittäisit pelata nettipeliä hitaalla yhteydellä, joten eri aivoalueet kommunikoivat keskenään huonosti.
Tunnistatko itsesi
Mitä voit tehdä
Lääkitys: Lääkkeiden teho on rajallinen, mutta stimulantit voivat joskus auttaa nopeuttamaan prosessointia.
Kuohuva herkkis
“Sain kohteliaan korjausehdotuksen sähköpostiini ja nyt olen vakuuttunut, että kaikki vihaavat minua ja minun pitäisi muuttaa maan alle asumaan. Pienikin kritiikki tuntuu moukariniskulta vatsaan. En aina ehdi tunnistaa omia tunteitani, ennen kuin räjähdän.”
Mistä on kyse: Aivojesi “uhkatutka” on yliherkkä – tulkitset neutraalitkin tilanteet uhkaaviksi. Tunteiden jarru ei toimi kunnolla, joten pienetkin kolhut tuntuvat katastrofeilta. Tunnepurkauksesi voi tulla viiveellä, jolloin saatat itsekin säikähtää tunnereaktioitasi.
Tunnistatko itsesi
Mitä voit tehdä
Lääkitys: Alfa-2-agonistit (guanfasiini, klonidiini) luovat “emotionaalisen panssarin”, joka auttaa sietämään kritiikkiä paremmin.