Onko sinulla kysymyksiä, ehdotuksia tai kommentteja, jotka eivät liity tiettyyn viestiin tai sivuun? Jaa ajatuksesi täällä! Huomaathan että jos laitat URL-kenttään blogisi osoitteen, voit valita jonkin tuoreen kirjoituksen linkitettäväksi viestiisi.
Parempaa elämää
No niin, haluan nyt kokeilla toimisiko tämä vieraskirjaversio, jotta voisitte halutessanne jättää tänne viestejä ja vinkkejä, jotka eivät sovi muualle.
Hei Katri. Kuvasi oli toisiksi uusimmassa me-naiset lehden palstalla. Oli harmillista huomata ylle puettuna turkki… miksi puit sellaisen? olen ajatellut sinun olevan fiksu ja tiedostava nainen….
Moi Hanna! Ikävää jos tuotin sinulle pettymyksen. Jos tarkoitat tiedostamisella sitä, että on huolestunut esim. eläinten oikeuksista, ihmisoikeuksista tai ympäristönsuojelusta niin ei, minä en ole siinä mielessä juuri lainkaan tiedostava.
Tietysti mielestäni eläimiä pitäisi kohdella hyvin, ympäristöä pitäisi suojella ja ihmisoikeuksista pitäisi pitää kiinni, mutta käytännössä en tee juuri mitään em. asioiden eteen: syön lihaa, käytän nahkatuotteita, lennän lentokoneella ja ajan autolla, ostan Ikea-tuotteita ja H&M:n vaatteita jne.
Mitä turkisten käyttämiseen tulee: kyllä, minulla on pari turkisvaatetta: Kuvassa ollut viitta ja sinikettustoola. Kumpikin on vintagea — viitta tietääkseni 70-luvulta (ostettu Jenkeistä) ja sinikettustoola on aikanaan kuulunut isoisoäidilleni ja on siis arviolta 1950-luvulta tai aiemmin tehty.
Minä pidän turkiksista materiaalina. Mieltymykseni turkiksiin liittyy ensisijaisesti siihen, miltä ne tuntuvat ja näyttävät. Ne eivät ole minulle statussymboli — varsinkin kun stoolan olen saanut ilmaiseksi ja viitasta maksanut 80 dollaria.
Minä olen kasvanut maalla ja olen ollut paljon lapsuudessani erilaisten eläinten kanssa tekemisissä, koska tuohon aikaan eläinlääkäri-isäni hoiti myös tuotantoeläimiä. Minä pidän lihasta eikä minulla olisi eettisiä tms. esteitä esimerkiksi teurastaa tai metsästää (ja kasvattaa) syömääni lihaa — tai metsästää omia turkiksiani.
Minun mielestäni kaikkia eläimiä — ml. turkiseläimiä — pitäisi kohdella mahdollisimman hyvin ja niiden “eläimellisyyden” huomioiden.
Voisi olla jopa hyvä juttu, että turkisten hinta nousisi tuotantoeläinten hyvinvoinnin lisäämisen myötä, jolloin turkiksista tulisi aito ylellisyystuote, eikä massatuote.
Tähän liittyen olen sitä mieltä, että turkisten kierrätystä ja “uusiokäyttöä” pitäisi ehdottomasti suosia — mitä useampi käyttäjä ehtii vuosikymmenien varrella nauttia aikanaan tapettujen eläinten turkeista, sitä vähemmän “turhaan” kyseiset eläimet kuolivat.
Tämä on vain minun mielipiteeni ja ymmärrän että maailmassa on herkkiä ihmisiä, jotka samaistuvat eläimiin niin voimakkaasti, että heitä inhottaa ajatuskin eläinten tappamisesta, syömisestä tai eläinten turkisten käytöstä vähintään yhtä paljon kuin vaikkapa ajatus ihmisten tappamisesta.
En pidä heidän mielipidettään huonompina tai parempina kuin omaani — ainoastaan toisenlaisena maailmankatsomuksena ja seurauksena erilaisesta arvomaailmasta kuin omani.
“It’s not good, it’s not bad, it’s just different”.
Kiitos nopeasta vastauksesta. Olen samaa mieltä vintage-turkkien käytöstä. Mutta näen, että lihan syönti on hitusen verran eri asia: vaikka eläimet kasvavat tehotuotannossa aika ankeissa olosuhteissa, ne kasvatetaan ruoaksi. Turkkia ei kukaan tarvitse. (Jätän puhumatta lihansyönnin tarpeellisuudesta.) Turkkia ilman tulee toimeen ja mielestäni itse metsästetty turkki voisi olla ekoteko, mutta pienessä verkkolattiaisessa häkissä eläneen eläimen ei koskaan. Olen käynyt ihan laillisesti turkistarhalla ja on ne olot kammottavan ankeat. Ilman turkista voi elää.
No siinä olet oikeassa, että turkkia ei tarvitse ja ilman sitä voi elää. Niin kuin ilman aika monta muutakin asiaa.
Maalla kasvaneena yrittäjäperheen lapsena haluan kuitenkin antaa jotain arvoa myös maaseudulla asuvien ihmisten oikeudelle ansaita elantonsa kotipaikkakunnallaan. Toisaalta on fakta, että tällä hetkellä iso osa turkistuotannosta on siirtynyt tai ainakin siirtymässä Kiinaan, jossa eläinten oikeuksista huolehditaan vieläkin vähemmän.
Siksi minun mielestäni kokonaisvaltaisesti paras ja realistisin vaihtoehto olisi sellainen, että kotimaisille turkistuottajille tehtäisiin mahdollisimman kannattavaksi siirtyä eläinystävällisempään tuotantotapaan esimerkiksi tuotantotekniikkaa kehittämällä (ruokintalaitteiston modernisoiminen, isompien eläinten häkkien energiankulutuksen pienentäminen vaikka maalämmöllä), eläinjalostukseen panostamalla (parempilaatuista turkista ja “onnellisempia” eläimiä) ja jopa ovelalla brändäys-kampanjalla, jossa suomalaisten turkisten laatua nostetaan mutta myös markkinoidaan niin, että turkiksista saa paremman hinnan, jolloin eläinten olosuhteisiin kannattaa investoida. Myös se, että turkiksia jatkojalostettaisiin Suomessa niin, että valmiita tuotteita pidettäisiin turkisten rakastajien keskuudessa superhimoittuna, voisi edesauttaa turkiseläinten kohtelua. Jos olen käsittänyt oikein, valtaosa Suomessa tuotetusta turkiksesta menee vientiin ja joutuu siellä kilpailemaan “raakaturkiksena” muiden turkistuottajamaiden kanssa.
Toinen vaihtoehto olisi keksiä nykyisille turkistuottajille niin mielenkiintoisia ja houkuttelevia uusia elinkeinoja ilman että he joutuvat tekemään kohtuuttomia investointeja tai muuttamaan radikaalisti omaa elämäntapaansa. Itse asiassa tämä tuntuu itsestäni heti hauskemmalta haasteelta kuin turkiseläinten elinolosuhteiden parantaminen tai yritys lopettaa turkistarhaus lainsäädännöllä tarjoamatta mitään tilalle.
Hmm… Mitä turkistarhoissa voitaisiin kasvattaa, säilyttää tai jalostaa ilman hirvittäviä muutoskustannuksia? Mistä maailmalla olisi kysyntää?
Tätä varten olisi hyvä haastatella turkistarhaajia siitä, mistä he tykkäävät eniten työstään ja miksi he kokevat työnsä tärkeäksi — ja sitten yrittää kehittää vaihtoehtoisia ammatteja, jotka tarjoaisivat vastaavia fiiliksiä.
Turkiksessa on kyllä se hyvä puoli, että kohtuuhyvin hoidettuna se kestää paljon paremmin ja pidempään kuin yksikään toppatakki — saati halpatyövoimalla tuotettu toppatakki, joka kestää hädintuskin yhden talven ja jonka valmistaminen vie sekin energiaa ja öljyä ja joka ei maadu kaatopaikalla.
Niinpä voisi olla mielekästä, että sen sijaan että vastustetaan kaikkia turkiksia, kannustettaisiin uusiokäyttämään vanhoja turkiksia mahdollisimman pitkään. Voisin kuvitella, että nyt monia arveluttaa pitää edes kirppiksellä ostettua turkista siksi, ettei heidän luulla kannattavan uutta turkistuotantoa.
Katri Manninen kirjoitti äskettäin blogimerkinnän: Tekeekö luovuus hulluksi, huithapeliksi tai huumeidenkäyttäjäksi?
Minäkin käytän vanhaa turkkia ja se on mielestäni ekoteko ja järkijuttu. Äidin vanhakrimiturkki oli hänelle pieni. Minua se lämmittää ihanasti.
Nana Korpelainen kirjoitti äskettäin blogimerkinnän: Kananuggetit
Hei!
Olen lukenut mielenkiinnolla kirjoja mitä olet kirjoittanut kuntoilusta ja painonhallinnasta.
Nyt kysyisinkin mitä kaikkia kirjoja aiheesta olet kirjoittanut?
Nana Korpelainen kirjoitti äskettäin blogimerkinnän: Kananuggetit
Katri, pystyykö Kutri.netin VIP-sivuja käyttämään iPadilla?
Kyllä pystyy Elli. Ainoa mikä ei toimi iPadilla ovat noi live-webinaarit, mutta ne voi katsoa sitten nauhotettuina videoina myöhemmin.
Kiitos Katri nopeasta vastauksestasi!