Murehtiminen on turhaa

Huomaatko jatkuvasti murehtivasi tulevaisuutta? Tiedätkö miksi niin teet?

Siksi, että yrität joko pitää itsesi turvassa, motivoida itsesi tekemään jotain, mitä et oikeastaan haluaisi tehdä tai vaikuttaa paremmalta ihmiseltä omissa tai muiden silmissä.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä hyödyt siitä, että murehdit? Jos ensimmäinen vastauksesi on “en mitään”, mieti uudestaan. Yritätkö suojella itseäsi joltain, motivoida itseäsi vai teetkö niin koska “niin kuuluu tehdä”?
  • Mitä pelkäät että tapahtuu, jos lopettaisit murehtimisen?
  • Ovatko uskomuksesi totta? Voitko olla ihan täysin varma että ne ovat totta?
  • Mikä olisi parempi tapa suojella itseäsi, motivida itseäsi tai tuntea itsesi hyväksi ihmiseksi?

Ehkä yleisin syy murehtimiseen on se, että uskomme siten valmistautuvamme pahimpaan.

Väärin! Vain konkreettiset päätökset ja toiminta voivat oikeasti suojata sinua pahimman varalta.

Jos et usko, kuvittele että tulee tulipalo. Kummasta toimintamallista on silloin enemmän hyötyä:

A) siitä että murehdit etukäteen mitä tapahtuisi jos tulee tulipalo

B) siitä että hankit palohälyttimet ja vaahtosammuttimet kotiin, käyt perheenjäsenten kanssa läpi mitä teette jos tulipalo iskee kotiinne, vakuutat kotisi asianmukaisesti, säilytät arvokkaimmat arvopaperit yms. pankin kassaholvissa, olet ladannut tietokoneesi tärkeimmät tiedot ulkoiselle palvelimelle, jne.?

Aivan.

Toinen yleinen uskoms on se, että jos murehdimme etukäteen mahdollista pettymystä, emme pety niin pahasti, jos asiat eivät mene toivomallamme tavalla.

Tavallaan se voi olla totta: kun pahin tapahtuu, voit vain todeta että “mä tiesin tämän”. Ongelmana tässä on se, että koit suurinpiirtein samat pettymyksen tunteet jo etukäteen kuvitellessasi miten kauheasti pettyisit jos tavoitteesi ei toteutuisi. Eikä siinä vielä kaikki: jos olet tyypillinen murehtija, ehdit kuvitella pettymyksen mielessäsi useita kertoja ennen kuin se tapahtui, jolloin tunneissa laskettuna ehdit “kärsiä” pettymyksen tunteista paljon enemmän, kuin jos olisit katsonut kaikessa rauhassa loppuun asti mitä tapahtuu ilman että olisit kuvitellut mitä tapahtuu.

Mikä pahinta, voi olla että pahin ei tapahdukaan, jolloin hienot murehtimisesi menivät ihan täysin hukkaan! Eli suomeksi sanottuna: ilman murehtimista et olisi joutunut kokemaan lainkaan pettymystä — nyt loit itse pettymyksen tunteet itsessäsi murehtimalla. Onneksi olkoon.

Sen lisäksi saatat joskus valmistautuessasi henkisesti pettymykseen taata alitajuisesti että homma menee pieleen — et tartu tilaisuuksiin, jotka auttaisivat toiveesi toteutumisessa, koska olet jo valmiiksi tappiofiiliksillä, teet hommasi hutiloiden “kun ei tää kuitenkaan onnistu” jne.

Miten torjua pettymykset?

Kysy itseltäsi: “Miksi kerron itselleni että jos tämä homma ei toimi, minusta tuntuu pahalta?” Ajatteletko esimerkiksi siten vakuuttavasi itsesi onnistumisen tärkeydestä tai motivoivasi itsesi tekemään enemmän töitä ajattelemasi asian eteen?

Kysy itseltäsi: “Valehtelenko itselleni etten voi olla onnellinen, iloinen, menestynyt, tyytyväinen, rakastettu tms. ellei tämä tavoite toteudu?” Voit tuntea täyttä onnea tässä ja nyt ihan siitä riippumatta missä olosuhteissa olet. Ainoa syy siihen, ettet tunne onnea nykyisissä olosuhteissa on se, että yrität kiristää itseäsi onnellisuudella tekemään jotain, mitä et oikeastaan halua tehdä.

Miten suhtautuisit tavoitteeseesi, jos tietäisit ettei sen saavuttaminen tekisi sinua yhtään sen onnellisemmaksi, rakastetummaksi tai paremmaksi ihmiseksi kuin olet nyt? Sillä se ei oikeasti tee sitä.

Miten suhtautuisit tavoitteeseesi, jos tietäisit että epäonnistuminen ei tekisi sinua yhtään sen onnettomammaksi, rakkaudettomammaksi tai huonommaksi ihmiseksi kuin olet nyt? Sillä se ei oikeasti tee sitä. Ei ainakaan pitkällä tähtäimellä.

Jos vielä huomaat haluavasi että tietty asiantila toteutuu, esim. koska se on hauskaa, kiinnostavaa, innostavaa, arkea helpottavaa tms.:

Pistä energiasi sen miettimiseen, miten voit tehdä kaikkesi tavoitteesi toteutumisen eteen. Miltä mahdollisuuksilta olet sulkenut silmäsi pelätessäsi epäonnistuvasi?

Pistä energiasi varasuunnitelma B, C, D ja E:n laatimiseen. Voitko tyytyä halvempaan, pienempään tai yksinkertaisempaan vaihtoehtoon?

Jos tämä ei vielä vakuuttanut sinua, ehkäpä tämä englanninkielinen video aiheesta vakuuttaa:

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=Ow0lr63y4Mw[/youtube]


LISÄÄ LUETTAVAA:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *