Miksi laihduttaa

eli laihdutatko oikeista syistä

Koska olet sivuilleni päätynyt, oletan että olet laihdutuspäätöksen edessä tai jopa sen jo tehnyt. Onnittelut hyvästä päätöksestä! (erään kuntosaliyrittäjän sanoja siteeraten — hän toisti fraasin vain noin 14 kertaa kun menin ensimmäistä kertaa hakemaan salikorttia!)

Vuosittain lukemattomat suomalaiset harkitsevat laihdutuskuurin aloittamista, mutta eivät kuitenkaan pääse tuumasta toimeen. Toisten laihdutusyritykset puolestaan tyssäävät heti alkumetreille. Osa puolestaan onnistuu laihduttamaan, mutta tulokset eivät ole pysyviä. Seuraavassa käyn läpi syitä laihduttaa — ja olla laihduttamatta.

Miksi olla laihduttamatta?

Jos olet jo normaalipainoinen, sinulla ei todennäköisesti ole terveydellistä syytä laihduttaa. Jos olet jo alipainoinen tai alipainon rajalla, laihduttaminen voi olla terveydellesi suorastaan vaarallista.

Sen sijaan useimmille ylipainoisille laihduttamisesta olisi terveydellistä hyötyä. Siitä huolimatta monet ylipainoiset uskottelevat niin lähipiirilleen kuin itselleen, että he eivät voi laihduttaa tai ainakaan laihtua, vaikka kuinka kovasti sitä haluaisivat.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on jokaisen oma asia, mitä hän tekee elämällään, niin kauan kuin heidän valintansa eivät juurikaan vaikuta muihin. Jos kuitenkin lukeudut niihin, jotka toisaalta sanovat haluavansa laihtua, mutta keksivät jatkuvasti kaikenlaisia tekosyitä olla laihduttamatta, silloin on ehkä aika katsoa peiliin ja miettiä miksi oikeasti olet laihduttamatta. Todelliset syyt olla laihduttamatta ovat:

1. Vähintään yksi osa sinua uskoo että sinulle on parempi olla ylipainoinen kuin normaalipainoinen. Voi olla ettet itsekään ole täysin tietoinen siitä, miltä tämä osa uskoo sinua suojelevansa “pitämällä” sinut ylipainoisena.

2. Arvostat enemmän epäterveellisen ruoan ylenpalttista syömistä ja sohvalla makaamista (noin kuvainnollisesti) kuin terveellistä elämäntapaa ja siitä seuraavia hyötyjä.

3. On oikeasti tyytyväinen itseesi sellaisena kuin olet – ja tämä tarkoittaa sitä, että jos sinulle yhtäkkiä tuotaisiin pilleri, jonka ottamalla voisit menettää silmänräpäyksessä ylipainonsi ilman mitään sivuvaikutuksia tai rahanmenoa tms. et ottaisi sitä, koska oikeasti pidät itsestäsi enemmän juuri sellaisena kuin olet.

4. Tiedät liian vähän terveellisistä elämäntavoista ja luulet, että laihtuminen on mahdollista vain hirvittävän tuskan ja kieltäymyksen kautta ja siksi keksit tekosyitä olla muuttamatta elämäntapojaan terveellisemmiksi.

5. Lääkäri kieltää (esim. sairauden tai raskauden/imettämisen takia).

Mielestäni kaikki syyt 4. kohtaa (“tietää liian vähän”) lukuunottamatta ovat ihan hyviä syitä olla laihduttamatta. Jopa 1. kohta (“yksi osa uskoo että on parempi olla ylipainoinen”) sekä 2. kohta (“valitsee epäterveellisen elämäntavan”) ovat mielestäni täysin OK, kunhan itse tiedostat sen etkä valehtele itsellesi laihduttamattomuutesi johtuvan jostain muusta syystä kuten: “mieheni rakastaa mua just tällaisena kuin olen eikä halua mun laihtuvan”, “mä en pysty laihtumaan kun mulla on tämä geeniperintö/hidas aineenvaihdunta” jne.

Olen haaskannut itse niin monta vuotta elämästäni erilaisten elämänvalheiden takia, että toivon, ettet sinä tekisi niin vaan olisit rehellinen itsellesi ihan kaiken, myös laihduttamisen suhteen. Kuten Denise Linn sanoo: “Sielu rakastaa totuutta.”

Väitän, että 3. syyn (“on tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on”) takia laihduttamattomia henkilöitä on todellisuudessa hyvin vähän, sillä monet 1. ja 2. kohtaan lukeutuvat henkilöt yrittävät selitellä laihduttamattomuuttaan juuri sillä, että “mä olen onnellinen just tällaisena”, vaikka olisivat todellisuudessa mieluummin hoikempia, jos pääsisivät ylipainostaan helposti ja vaivatta eroon.

Miksi laihdutat?

Syitä laihduttaa on varmasti vähintään yhtä monta kuin eri dieettejäkin, mutta tässä ovat ehkä yleisimmät:

1. Näyttääksesi paremmalta häissäsi/biitsillä/baarissa/alasti jne.
2. Mahtuaksesi viime kesänä ostamiisi farkkuihin.
3. Jaksaaksesi ja voidaksesi paremmin.
4. Elääksesi pidempään.
5. Koska mies/äiti/lääkäri käski.
6. Koska se on tapana / kaikki kaverisikin laihduttavat.

Veikkaan että valtaosa valitsee kohdan yksi. Väitän, että pelkän ulkonäön takia laihduttaminen on kaikkein heikoin motivaattori, varsinkin, jos olet koko ikäsi ollut jonkinverran ylipainoinen.

Jos laihduttaja ajattelee, että laihdutan näyttääkseni paremmalta bikineissä, hän voi laihdutuksen keskeyttäessään ajatella “no, ei mun tartte mennä rannalle” tai “ainahan mä voin laittaa jonkun pyyhkeen ympärilleni” tai “monet miehet pitävät pyöreämmistä naisista” tms.

Samoin ulkopuolelta tulevat laihdutusvaatimukset eivät välttämättä pysty pitämään motivaatiota yllä kovinkaan kauaa. Kaikkein huonoin syy laihduttaa tavallaan tavan vuoksi — toisin sanoen kuinka moni naisista alkaa laihduttaa keväisin “viimeistä viittä kiloa” vain siksi, että niin kuuluu tehdä?

Halu jaksaa ja voida paremmin ja elää pidempään ovat parhaita syitä laihduttaa, mutta saattavat jäädä liian abstrakteiksi ja sitä kautta turhan heikoiksi motivaattoreiksi.

Jos haluat laihtua terveyden takia ja elinvoiman lisäämiseksi, yritä listata mahdollisimman monta konkreettista asiaa, joita uskot laihduttamisen tuovan sinulle — kuten esimerkiksi: “pystyn juoksemaan ja hyppimään niin paljon/lujaa kuin haluan, nukun paremmin, reiteni eivät hinkkaa yhteen, pystyn solmimaan helposti kengännauhani, tulen helpommin raskaaksi, olen pirteämpi, voin paremmin ja olen terveempi, elän pidempään.

Laihdutuskuuri vai elämäntaparemontti?

Osa onnistuu laihduttamaan tavoitepainoonsa, mutta liian moni lihoaa pian uudestaan. Oikeastaan se, mitä näillä sivuilla sinulle “markkinoin” ei ole mikään laihdutuskuuri vaan elämäntaparemontti. Kuuri on jotain, jota noudatetaan aikansa ja sitten palataan entiseen.

Liian moni kuvittelee, että laihtuminen on mahdollista vain hirvittävän tuskan ja kärsimyksen ja kieltäytymisen kautta. VÄÄRIN! Moni kuvittelee, että terveellinen elämäntapa tarkoittaa pelkkää salaatinsyömistä, raivoraittiutta ja tuntikausien kuntoilua. VÄÄRIN!

On aivan yhtä yksinkertaista elää terveellisesti kuin epäterveellisesti, kunhan vain oppii tekemään oikeita valintoja. Väitän, että emme osaa tehdä terveyden kannalta oikeita valintoja luonnostaan vain siksi, että yhteiskunnassamme tyrkytetään vääriä valintoja kaikkialla: “Osta auto! Ota bussi! Katso huippuohjelmaa telkkarista! Syö jäätelöä! Suklaata! Pitsaa! Hampurilaisia! Nyt erikoishintaan! Nopeammin ja vaivattomammin!”

Elämäntaparemontti tarkoittaa kaikkien elämäntapojen läpikäymistä ja elinvoimaa vähentävien tapojen karsimista. Tämä voi kuulostaa liian vaikealta ja raskaalta, mutta pieninä askelina toteutettuna se on loppujen lopuksi hyvin vaivatonta. Lopputuloksena on elämäntapa, jota on helppo noudattaa, joka antaa voimia, iloa ja ylipäätään elinvoimaa. Ja tämä ei todellakaan tarkoita armotonta treenaamista ja hirveää kalorinlaskentaa sekä kaikista herkuista, alkoholista ja löhöilystä kieltäytymistä!

Elämäntaparemontti tarkoittaa elämäntapojen kohtuullistamista ja sitä myötä nautinnon maksimointia. Jos syö suklaata vain kerran viikossa, aistii paremmin sen aromit ja nauttii enemmän sen mausta, kuin jos syö sitä joka päivä. Kun huomaa, että ensimmäiset suupalat ovat parhaita ja sen jälkeen makunautinto vähenee suupala suupalalta aistien tottuessa makuun, voi jättää viimeiset suupalat syömättä. Tällöin puolestaan välttyy ähkyltä (ja nyt ei puhuta hevosten akuutista sairaudesta vaan siitä tukkoisuuden tunteesta, joka seuraa ylensyömistä), joka tavallaan mitätöi koko herkkuelämyksen — ahminnan jälkeisen ähkyn iskiessä makuelämys unohtuu ähkytunteen turruttaessa kaikki aistit.

Koska on mahdollista, että tämä todellakin on ainoa elämämme, eikö siitä kannata tehdä sellaista, että mahdollisimman moni hetki tuntuu elämisen arvoiselta? Itse en ainakaan pidä päivistä jolloin olen väsynyt ja/tai masentunut, kun vartaloni tuntuu raskaalta ja/tai kipeältä vankilalta ja ajatus ei kulje epämukavan fyysisen olotilan täyttäessä aistit.

Vaikka kuinka haluaisimme erottaa mielen ja ruumiin, se ei ole käytännössä mahdollista. Fyysiset aistimukset stimuloivat ajatustoimintaamme. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, että ilman fyysisiä tuntemuksia ei voi olla ajatustoimintaa! Vastaavasti mielialamme tuntuu ruumiissamme. Kipeä selkä estää meitä tuntemasta täyttä nautintoa kauniista maisemasta, jumittava ruoansulatus saa olon ja ajatukset tuntumaan raskaalta. Runsas ylipaino voi tuottaa häpeän tunteen, joka heijastuu kanssakäymiseemme vastakkaisen sukupuolen kanssa. Liikkumattomuus saa ajatukset kiertämään samaa rataa. Väsyneenä ja nälkäisenä maailma näyttää mustalta ja elämä epätoivoiselta. Ruumiimme ei ole siis pelkkä sielun tai mielen kuljetusväline, vaan olennainen ja erottamaton osa minuuttamme.

Noudattamalla terveellisiä elämäntapoja ( = jotain ihan muuta kuin pupunruokakuuria ja hirvittävää rääkkiä), joita näillä sivuilla markkinoin, vartalostasi tulee niin toimiva, vahva ja terve kuin se on lähtökohtiisi nähden mahdollista (eli se ei saa halvautuneita kävelemään ja kuuroja kuulemaan, mutta tekee elämästä muuten siedettävämpää). Pääset vihdoinkin vaiheeseen, jossa vartalo ei enää ole mielesi vankila tai epämukava uniformu vaan luonnollinen osa sinua.

2 Comments

  1. Hei!
    Luin kirjotuksesi ja se oli erittäin kannustava. Olen jo pitkään miettinyt aloittamaan laihduttamisen, mutta syyni ovat olleet liian helppoja, joten lopettaminenkin on ollut helppoa.
    Tästä tekstistä sain lisää buustia!
    Kirjoitin sen ruokakalenterini taakse muistukseksi kun on vaikeaa.
    Kiitos!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *