Kun yksikin potku voi tappaa

Tänään lehdessä uutisoitiin todella ikävästä tapauksesta, jossa äärioikeistolaiseen ryhmään kuuluva nuori mies oli potkaissut ryhmän toimintaan kriittisesti suhtautuvaa toista nuorta miestä rintaan sen jälkeen kun kriittinen nuorukainen oli sylkäissyt äärioikeistolaisen ja tämän kavereiden eteen halveksuvasti.

Kriittinen nuorukainen oli kaatunut potkun voimasta katukivetykselle ja kuollut tapahtumasarjasta saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa.

Kun olin yläasteella, siellä kävi eräs mies puhumassa siitä miten yksikin lyönti voi tappaa tai aiheuttaa todella pahaa tuhoa.

En muista tyypin nimeä, mutta kauhutarinat siitä miten yksi lyönti oli saanut jonkun — olisiko jopa ollut puhujan itsensä — leuan säpäleiksi, jätti pysyvän muistijäljen.

Myöhemmin aikuisiällä kuulin useammasta tapauksesta, jossa joku oli liukastunut, kaatunut ja lyönyt päänsä joko jäähän tai kylpyhuoneen kaakeleihin niin, että oli kuollut.

Kahden pienen ja vilkkaan pojan äitinä joudun jo nyt muistuttamaan heitä siitä, ettei kylppärissä saa riehua eikä varsinkaan töniä toista.

Traaginen asema-aukion pahoinpitelytapaus on herättänyt paljon keskustelua siitä, pitäisikö tiettyjen ääriryhmien toimintaa rajoittaa. En tiedä, ehkä.

Valitettavasti veikkaan että ääriryhmien toiminnan rajoittaminen ei lopeta väkivaltaa. Kautta maailmanhistorian on aina ollut vihaisia nuoria miehiä, jotka testosteronihuuruissa tuntevat tarvetta purkaa aggressiotaan muihin.

Opeta lapsesi varomaan väkivaltaa

Tämä tapahtuma oli jälleen yksi karmea esimerkki siitä, miten todellakin yksi potku voi tappaa.

Tiedossa ei ole kumpi oli pääsyy pojan kuolemaan — potku rintaan vai pään osuminen maahan — mutta rikoshistoria tuntee tapauksia, jossa tönäisyä seurannut päävamma on johtanut kuolemaan tai pysyvään aivovaurioon.

Olen nähnyt monet kerrat, miten nuoret pojat tönivät toisiaan koulumatkoilla. Aina kyse ei ole edes kiusaamisesta vaan kavereiden välisestä kisaamisesta.

Toivon että tämä tapahtuma herättäisi kouluissa ja esiteinien ja teinien kodeissa myös keskustelua siitä, miten yksikin isku, potkaisu tai tönäisy voi johtaa vakavaan vammaan tai pahimmillaan kuolemaan.

Hallitse raivoa

Tietynlaisen neurologian omaavilla ihmisillä (esim. ADHD-ihmiset kuten minä) sekä lapsilla ja nuorilla, joiden itsehillintää ohjaava otsalohko ei ole vielä kehittynyt, hermot voivat palaa tavallista herkemmin ja rajummin niin, että itsehillintä pettää totaalisesti.

Otsalohko alkaa olla vasta 25-vuotiailla kypsä ja vastaa myös kyvystä arvioida eri vaihtoehtojen paremmuutta, ymmärtää mikä on oikein ja mikä väärin, lukea toisten tunteita jne. — siksi sitä nuorempien ei kannattaisi tehdä mitään kauhean radikaaleja ratkaisuja, joista on pitkäaikaisia seurauksia.

Jos lapsellasi on taipumusta saada infernaalisia raivokohtauksia, voit auttaa häntä kahdella eri tavalla.

Ensinnäkin voit opettaa hänet minimoimaan riskin hermojen menetykseen.

Opeta hänet huolehtimaan siitä ettei hänen verensokerinsa laske ja heilahtele liikaa.

Eli että hän söisi säännöllisin väliajoin pieniä aterioita, joissa on proteiinia (eli lihaa, kalaa, kanaa jne.), hyvää rasvaa ja hitaita hiilareita.

Esimerkiksi pähkinät, täysjyväleipä jonka päällä on runsaasti juustoa, lihatuotetta ja kasviksia tai rahka ja marjat ovat hyvä pikavälipaloja verensokerin hallinnan näkökulmasta.

Toisekseen hänen pitäisi saada tarpeeksi unta.

Teinien melatoniinin eli “unihormonin” tuotanto muuttuu ja siksi teinit kukkuvat helposti yömyöhään. Tähän voi auttaa melatoniini-lisäravinne.

Sinistä valoa säteilevän kännykän, iPadin, tietokoneen ja televisioruudun tuijottaminen heikentää ja viivästyttää melatoniinin tuotantoa entisestään, joten parasta olisi jos laitteet saisi kiinni (vaikka takavarikoimalla) pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Toiseksi paras vaihtoehto on asentaa tietokoneeseen f.lux-ohjelma tai valita uusimmissa iPhone- ja iPad-käyttöjärjestelmissä oleva “NighShift”-asetus tai ladata Android-puhelimiin ohjelma, joka tekee näytön valon keltaiseksi illan tultua.

Kolmanneksi kaikki päihteet sotkevat välittäjäaineiden toimintaa ja/tai aiheuttavat vierotusoireita ja sitä kautta johtavat mielialojen vaihteluun. Ja kyllä, myös kofeiini on tällainen aine.

Siksi olisi todella tärkeää yrittää saada teinit pysymään erossa energiajuomista, tupakasta, nuuskasta, alkoholista, pilvestä ja tietenkin vieläkin vahvemmista päihteistä.

Neljänneksi raivareita aiheuttaa henkinen kuormitus tai aisti-impulsseista seuraava kuormitus.

Kun joudut päättämään asioita, oppimaan uutta, hillitsemään itseäsi tai keskittymään tahdonvoimalla, kuormitut henkisesti. Mitä enemmän kuormitut päivän aikana, sitä herkemmin itsehillintäsi pettää illalla.

Joillain ihmisillä jatkuva äänien sekamelska tai kova meteli, vahvat hajut tai suuri joukko ihmiskasvoja tai sekavat visuaaliset ärsykkeet voivat kuormittaa hermostoa tavallista enemmän.

Sen lisäksi hermojen menetystä saattavat lisätä joillain ihmisillä tietyt lisäaineet (esim. aspartaami), gluteeni (eli vehnässä, rukiissa ja ohrassa oleva aine), naisilla ovulaation ja PMS:n yhteydessä tapahtuva hormonitasojen lasku ja miehillä puolison lähestyvästä ovulaatiosta seuraava testosteronitasojen nousu.

Vaikka tekisit kaikkesi, pystyt tuskin minimoimaan täysin lapsesi raivareita, jos hän on taipuvainen saamaan niitä.

Niitä tilanteita varten harjoittele kotona tapoja purkaa raivoa niin, ettet satuta toisia: polkemalla jalkaa, huutamalla ilman sanoja, kirjoittamalla, jännittämällä ja rentouttamalla koko kehon tai puhumalla tunteita ääneen (“nyt mua suututtaa, mua suututtaa ihan hulluna, mä olen ihan raivona”).

Harjoittelu voi tapahtua raivareiden yhteydessä (eli yritä saada vaikka omaa esimerkkiä näyttäen raivoava lapsi polkemaan jalkaa hakkaamisen sijaan) tai mielikuvaharjoitteluna, jossa lapsi kuvittelee itsensä raivoissaan puhumassa tunteistaan.

Muista varoa muita

Sen lisäksi tämä on hyvä muistutus siitä, että kaupungilla liikkuu väkivaltaisia ja arvaamattomia ihmisiä, joista on parempi pysyä fyysisesti kaukana, vaikka kuinka tekisi mieli avautua heille päin naamaa.

Ensinnäkin on selvää, että jos joku on fanaattisesti jotain mieltä, vittuilu ei ainakaan auta häntä muuttamaan mieltään.

Toiseksi on tärkeämpää vaikuttaa niihin ihmisiin, joiden mielipide on vielä muodostumassa tai niihin tahoihin, joilla on tietoa, taitoa ja resursseja ottaa konkreettisia askeleita  kyseisen asiantilan muuttamiseen.

Olen todella pahoillani siitä, että yhden nuoren ihmisen elämän piti päättyä näin typerän ja turhan tapahtumasarjan seurauksena.

Kokeillaanko pitää huolta siitä, ettei näitä tapauksia tule lisää?

yksiiskutappaa


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet
Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä.
Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

One Comment

  1. Onnettoman ketjun käynnisti halveksuva katse ja kenties myös sylkäisy.
    On ihmisiä joilla hermot kärähtää pienestä…
    Aiheesta vois keskustella periskopessakin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *