Mitä yhteistä on kadonneella lentokoneella ja sinun ajatuksillasi?

Minulla on salainen pahe: aina silloin tällöin kiinnostun jostain ajankohtaisesta uutistapahtumasta lähes pakkomielteisesti. Uusin kiinnostuksen kohteeni on ollut Malesian Airlinesin lennon MH370 katoaminen melkein 10 päivää sitten.

Kirjoitin katoamisesta yhteenvedon henkilökohtaisille Facebook-sivuilleni. 

Katoamisesta tiedettävät asiat ovat vaihtuneet useampaan otteeseen  — ja niiden mukana spekulaatio siitä mitä koneelle oikeasti on tapahtunut. Tämä muistutti minua siitä, miten yksi ihmismielen vahvimmista vääristymistä — vahvistamisvääristymä eli confirmation bias — toimii.

Miten vahvistamisvääristymä sokeuttaa sinut

Ihmismielelle on ominaista kiinnittää huomiota tietoon, joka tukee sitä mitä henkilö uskoo todeksi.

Jos tiedon voi tulkita kahdella eri tavalla, mieli tulkitsee sen omaa totuutta vastaavalla tavalla.

Jos tieto on ristiriidassa totuutena pidetyn ajatuksen kanssa, sitä vähätellään tai se sivuutetaan kokonaan.

Näin voi käydä jopa asioissa, josta on olemassa selkeitä faktoja. Tällöin henkilö voi raa’asti unohtaa tai muistaa väärin ne faktat jotka eivät sovi hänen maailmankuvaansa tai totuuteensa.

Ehkä itsekin olet joskus ajautunut väittelemään jokun kanssa jostain menneestä tapahtumasta, jonka kumpikin muistaa mielestään todella hyvin — mutta täysin eri tavalla. Sitten kolmas henkilö tai videotallenne todistaa että olette kumpikin väärässä.

Miten se on mahdollista?

Onnettomuus vai kaappaus?

Koska Malesian Airlinesin kone on vieläkin kadoksissa, kukaan muu kuin mahdollisesti koneessa olevat tai suoraan sen katoamiseen liittyvät henkilöt eivät voi tietää mitä oikeasti on tapahtunut. Silti on kiinnostavaa miten eri tavalla sama faktatieto voidaan tulkita.

Tässä on tässä hetkellä MH370-lennon katoamisesta tiedetyt faktat:

  • Kone lähti lentämään Kuala Lumpurin kentältä klo 00:41 kohti koillista ja Pekingiä.
  • Kone lähetti viimeisen automaattisen ACARS-toimintaraportin klo 1:07
  • Joku koneesta sanoi Kuala Lumpurin lennonjohdolle klo 1:19 “All right and good night”.
  • Siviilitutkalle koneen tunnusta (eli “nimeä”) lähettävä transponder-laite lakkasi lähettämästä tunnusta klo 1:21.
  • Koneen katoaminen lennonjohdon tutkasta havaittiin klo 1:30
  • Japanilainen lentokone sai yhteyden koneeseen vähän yli klo 1:30 mutta linjalla oli niin paljon häiriötä että sieltä kuuli vain muminaa.
  • Koneen seuraavan automaattisen toimintaraportin olisi pitänyt tulla klo 1:37 mutta se ei tullut.
  • Armeijan tutkalla nähtiin länteen lentävä tunnukseton kone jonka uskotaan olevan kadonnut kone. Kone lensi paljon käytettyä lentoreittiä pitkin aluksi poikkeuksellisen korkealla. Sitten se laskeutui nopeasti mutta epätasaisesti poikkeuksellisen matalalle.
  • Kone katosi Armeijan tutkan piiristä 2:15
  • Koneen järjestelmiä seuraava sateliitti sai koneeseen ns. ping-yhteyden tunnin välein aina klo 8:11 asti. Tuona aikana kone oli siis käynnissä mutta pingeistä ei käy ilmi oliko kone ilmassa vai maassa.
  • Satelliitti ei kirjannut koneen sijaintia, ainoastaan että se oli tietyn matkan päässä satelliitista. Tästä pääteltiin että kone on lähtenyt lentämään pian sotilastutkasta katoamisen jälkeen joko pohjoiseen tai etelään.
  • Jos kone on lentänyt pohjoiseen, se on lentänyt mantereen päällä, jos kone on lentänyt etelään, se on lentänyt meren päällä.
  • Koneessa oli polttoainetta niin paljon, että parhaassa tapauksessa se olisi voinut lentää korkeintaan alle tunnin viimeisen pingin jälkeen.
  • Lentäjien tai matkustajien taustasta ei ole paljastunut vielä mitään jonka perusteella heitä voitaisiin suoraan epäillä tai syyttää koneen kaappauksesta.

Mitä sinä arvaat näillä tiedoilla tapahtuneen?

Kaksi näkökulmaa, monta erilaista tarinaa

Ensin koneen uskottiin kohdanneen jotain teknisiä ongelmia jotka olisivat sotkeneet sen sähköjärjestelmän. Sitten alettiin epäillä että koneen viesti- ja tutkatietojärjestelmät olisi kytketty pois ihmisen toimesta.

Nyt valtaosassa lehtijuttuja puhutaan että kone olisi tahallaan ohjattu pois reitiltä, mutta yhä vieläkin osassa juttuja yritään puhua onnettomuusnäkökulman puolesta.

Mikä oli mielenkiintoista oli se, miten eri asioita nostettiin esille sen mukaan oliko juttu otsikoitu onnettomuusnäkökulmasta vai kaappausnäkökulmasta.

Kaappausnäkökulmaa edustavat jutut painottivat sitä, miten automaattisia toimintaraportteja lähettävä systeemi oli ehkä kytketty pois ennen kuin joku sanoi koneesta “hyvää yötä”.

Eri korkeuksilla lentäminen selitettiin tutkan välttelynä. Lentoreittiä selitettiin sillä, että lentäjä yritti lentää huomiota herättämättä käyttämällä yleisiä liikelentoreittejä.

Jutuissa korostettiin lentäjien epäilyttävää käytöstä: toisen pilotin itse rakennetamaa lentosimulaattoria ja toisen epäammattimaista flirttailua australialaisteinien kanssa.

Samoin jutuissa kirjotettiin enemmän siitä, miten eri Aasian mailta on pyydetty heidän tutkatietojaan.

Onnettomuusnäkökulmaa edustavat jutut puolestaan painottivat sitä, että on täysin mahdollista että niin toimintaraportteja lähettävä järjestelmä kuin tutkatietojärjestelmä ovat hajonneet yhtä aikaa sen jälkeen kun lentäjä sanoi “hyvää yötä”.

Lentokorkeuksien vaihtelu kertoi koneen hallintaongelmista sähköjärjestelmien pettäessä ja lentoreitti länteen siitä, että lentäjä yritti palata takaisin lähtökentälle.

Jutuissa korostettiin sitä, miten kunnollisia lentäjät olivat ja kuinka heillä ei ollut mitään syytä tehdä joko itsemurhaa saati kaapata konetta.

Tutkinnoista kerrottaessa painotettiin kuinka konetta etsitään nyt Intian Valtamereltä, josta koneen löytyminen vaatii todella uskomatonta tuuria.

Kuinka sinä uutisoit oman elämäsi tapahtumia?

Olen keskustellut erään henkilön kanssa vuosien varrella useampaan otteeseen hänen parisuhteestaan.

Silloin kun hän kokee että parisuhteessa menee hyvin, hän kehuu puolisonsa hyviä puolia ja saavutuksia.

Heidän suhteensa on mielettömän hieno ja hyvä ja hän on onnellinen että on päätynyt puolisonsa kanssa yhteen.

Silloin kun hän kokee että parisuhteessa menee huonosti, hänen juttujensa perusteella voisi luulla, että hän on vaihtanut puolisoa — niin ikävältä tyypiltä tämä vaikuttaa.

Juttujen perusteella ei ole mikään ihme, että heidän suhteensa on yhtä helvettiä ja ero käy jatkuvasti mielessä.

Muuten hyvä, mutta puolison toiminta ei ole vuosien varrella juuri lainkaan muuttunut. Hän on sama ihminen samoine vahvuuksine ja heikkouksineen.

Ainoa asia joka vaihtelee on tuttavani mielipide siitä, millainen kumppani ja heidän suhteensa on. Mikä hämmentävintä, joskus mielipide voi vaihtua hyvinkin lyhyessä ajassa — jopa saman päivän aikana.

Onko tuttavani jakomielitautinen?

Ei ole — hän on vain ihminen. Kuten kaikilla meillä ihmisillä, hänen mielialansa vaihtelevat kymmeniä kertoja päivän aikana.

Jos hän sattuu ajattelemaan suhdettaan sillä hetkellä kun hän on muutenkin ahdistunut, stressaantunut, väsynyt, nälkäinen tai ns. huonossa hapessa, hän muistaa vain kumppanin ja suhteen huonot puolet.

Mitä enemmän hän niitä kertaa mielessään, sitä enemmän häntä alkaa ottaa päähän. Lopulta hän on lietsonut itsensä sellaiseen vihaan, että on valmis pistämään suhteen poikki siltä seisomalta.

Jos hän sattuu ajattelemaan suhdettaan sillä hetkellä kun hän on mielenrauhassa, hyvällä, kevyellä ja vakaalla mielellä, hän näkee suhteen rakkaudellisessa valossa.

Kumppanin kurjat puolet eivät näytä yhtään niin pahalta. Ne jopa saattavat näyttää vähän hassuilta ja söpöiltä. Kumppanin hyvät puolet loistavat kirkkaasti ja mieleen muistuu vain hyviä hetkiä parisuhteen varrelta.

Mikä on totta?

Lentokoneen katoamistapauksessa totuus koneen katoamisesta selviää ehkä sitten, jos ja kun kone löytyy. Siihen asti kaikki on spekulaatiota.

Omassa elämässämme mielialojen mukaan vaihtuva mielipide ei ole koskaan universaali totuus vaan sillä hetkellä mieleen juolahtanut ajatus.

Sillä hetkellä kun olet ahdistunut, stressaantunut, peloissasi, nälkäinen tai väsynyt, aivojesi alkukantaisemmat, “villipetomaiset” aivojen osat ohjaavat ajatteluasi.

Sillä hetkellä kun olet levollinen ja rento ja olosi on vakaa ja kevyt, ajatteluasi ohjaavat aivojesi kehittyneimmät ja “inhimillisimmät” osat.

Kun arvioit itseäsi, muita ja elämääsi, haluatko antaa enemmän painoarvoa eläimellisille vai inhimillisille ajatuksillesi?

lento

(Yllä oleva kuva on katoamisen jälkeen tehty feikkimainos, löydetty via @tollevilvanen)

 


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *