Kuinka sohvaperuna voi juosta 5 km paljain jaloin

Maratonitkin juostaan askel kerrallaan

Opin monien ikäisteni naisten tavoin inhoamaan liikuntaa yläasteen liikuntatunneilla. Kutri kuntoon -teemavuoden myötä tykästyin liikuntaan yleensä, mutta juokseminen jäi yhä inhokkilistalleni. Nyt olen valmis antamaan juoksemiselle uuden mahdollisuuden.

Pari vuotta sitten ajauduin lukemaan Chris McDougallin kirjan “Born to Run”. Chris on juoksemiseen hurahtanut amerikkalaismies, joka kärsi juoksun aiheuttamista rasitusvammoista. Hän lähti Meksikon vuorille tutustumaan myyttiseen “juoksijakansaan”, joka juoksee päivät pitkät vuortenrinteitä pitkin pelkissä sandaalinläpysköissä.

Kokemuksensa inspiroimana Chris kokeili sandaaleilla juoksua ja innostui siitä niin, että alkoi markkinoimaan “paljasjalkajuoksua” koko maailmalle.

Paljain jaloin pitkin peltoa kipittämässä

Muutamassa vuodessa paljasjalkajuoksun suosio on lisääntynyt räjähdyksenomaisesti. Aika harva uskaltaa juosta ihan paljain jaloin, mutta onneksi tarjolla on tätä nykyä laaja valikoima paljasjalkajuoksukenkiä ja muita nk. minimalisti-kenkiä, joiden ideana on tukea jalkaa niin vähän kuin mahdollista.

Kirjan luettuani minäkin halusin kokeilla paljasjalkajuoksua, ja kokeilinkin sitä ihan paljain jaloin lapsuudenkotini pellolla. Juoksu tuntui huomattavasti miellyttävältä kuin ns. tavallinen juoksu.

Oikeaoppinen paljasjalkajuoksu on päkiäjuoksua, eli siinä päkiän keskiosa osuu ensimmäisenä maahan.

Useimmat juoksijat astuvat kantapää edellä maahan. Born to Run -kirjan mukaan tämä mahdollistui vasta kun lenkkarivalmistajat keksivät laittaa pehmusteet kengän kantapäähän. Samalla he tulivat tahattomasti luomaan epäergonomisen ja juoksuvammoja aiheuttavan juoksutyylin.

Paljasjalkajuoksussa askel on lyhyempi kuin kanta-astunnassa. Näin myös tahdin pitäisi olla nopeampi. Joidenkin lähteiden mukaan optimaalinen vauhti olisi noin 180 askelta minuutissa. Sen voi löytää metronomin tai tarpeeksi nopeiden biisien avulla.

juoksukengat

Ensimmäiset askeleet kohti juoksuharrastusta

Viime aikoina pari ystävääni ovat intoilleet niin paljon juoksemisesta, että päätin vihdoin ja viimein ryhdistäytyä ja kokeilla juoksemista tosissani.

Google kertoi että Tammistossa sijaitsevassa Scandinavian Outdoor Storessa oli tarjolla paljasjalkakenkiä.

Miehen tultua töistä kotiin ja otettua esikoisen haltuunsa minä hyppäsin kuopuksen kanssa autoon ja ajaa hurautin kauppaan. Merrellin kenkä, jota olin alunperin googlauksen perusteella ajatellut tuntui valitettavasti liian kapealta raskauksien leventämiin räpylöihini.

Sen sijaan ihastuin Vivo Barefootin The One -malliin, josta jouduin tosin ottamaan koon 41, kun yleensä kenkäkokoni on ollut 39. Mikä parasta kengän mukana tuli pieni kirjanen oikeasta tekniikasta, DVD ja jopa metronomi edesauttamaan oikean rytmin löytmistä.

juoksuohje

Yleensä ihan kaikki käyttämäni kengät hiertävät jalat rakoille ennen kuin jalat muokkautuvat kengän malliin. Ei The One, jota olen käytänyt nyt päivittäin yli viikon ilman sukkia.

Jee!

Seuraavaksi pitikin sitten selvittää että miten kannattaisi alkaa juosta. Muistin hämärästi nähneeni Jenkeissä asuessani jotain juoksuohjelmia joilla aloittelija voi aloittaa juoksuharrastuksen. Google ei pettänyt lainkaan.

juoksuappMuistelemani ohjelman nimi on “Sohvalta 5KM:iin” (Coach-to-5K) ja sen on kehittänyt John Clark alunperin omaa äitiään ajatellen. Ohjelman ideana on totuttaa sen seuraaja niin pienin askelin juoksemiseen, ettei se tunnu liian kurjalta.

Nörtti kun olen, hommasin lisägooglailun jälkeen iPhoneeni kyseiseen juoksuohjelmaan perustuvan Get Running -appin, joka kertoo innostavasti koska juostaan ja koska kävellään.

Oikean tahdin saamiseksi googlasin netistä biisejä, joiden rytmi on 180 biittiä minuutissa ja tein niistä soittolistan.

Ohjelman ensimmäinen viikko on nyt takana ja olen tehnyt kolmena päivänä lenkin, jossa viiden minuutin alkulämmittelyn jälkeen juoksen minuutin ja sitten kävelen puolitoista minuuttia, sitten taas juoksen minuutin, jonka jälkeen kävelen taas puolitoista minuuttia. Yhteensä teen näitä juoksu-kävely-syklejä kahdeksan kappaletta, jonka jälkeen taas jäähdyttelen viisi minuuttia kävellen. Koko lenkin kesto on 30 minuuttia.

Fiilis on ollut hyvä, minuutin pätkät menevät yllättävän nopeasti. Lihaksissa on melkein koko ajan viivästynyt lihaskipu (DOMS), joka on normaali reaktio kun kehoa alkaa rasittaa eri tavalla kuin ennen.

Hiilareita on tehnyt juoksemisen myötä selvästi enemmän mieli kuin aikaisemmin ja olen antanut mieliteoille jossain määrin myötä.

Paino nousi ensimmäisen juoksupäivän (ja sitä seuranneen hiilaritankkauksen) jälkeen kilon ja on pysynyt siitä lähtien ylhäällä. Mitat sen sijaan olivat samat kuin viikko sitten. Hyvä muistutus siitä, että vaaka kannattaa tosiaan heittää mäkeen ja ottaa mieluummin mittanauha käteen.

Tämä on ollut lupaavin juoksuharrastuksen alku, mitä minulla on koskaan ollut. Seitsemän viikon päästä nähdään jaksanko juosta viisi kilometriä yhteen putkeen.

Lisää paljasjalkajuoksusta suomeksi:

Vivo Barefootin sivuilla

Paljasjalkamatin blogissa

Oletko sinä kokeillut paljasjalkajuoksua? Tai haluaisitko kokeilla sitä?

 


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä.
Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

3 Comments

  1. Hei,

    Minä olen juossut paljasjalkakengillä vähän yli vuoden. Lenkkini ovat sellaisia 4-7 km vähän vaihdellen. Vanha polvikipu, joka uhkasi lopettaa koko harrastuksen, on kadonnut lähes kokonaan. Ainoastaan viime talvena liukkaalla ja epätasaisella maalla juostessa polvi muutaman kerran vähän vihoitteli, mutta muuten olen päässyt lenkkeilmään melko säännöllisesti. Ensimmäiset paljasjalkakengät olivat liian pienet, ja sain mustelmia varpaisiin kynsien alle 🙁 Ostin puoli vuotta sitten uudet ihan reilusti isommat ja ne ovatkin tuntuneet loistavilta. Tykkään! Tavallisia lenkkareita minulla ei enää olekaan, enkä tiedä, tulenko enää tarvitsemaankaan moisia.

  2. Hei!
    Mulla on Vibram Five Fingers merkkiset paljasjalka juoksukengät, joissa on paikat varpaille ja tykkään tosi paljon. Ne tuntuu oikeastaan siltä kuin olisi vain vahvistettu sukka jalassa. En tiedä onko siinä jotain eroa lopputuloksen kannalta, että onko varpaat erillään vai ei. Mutta ainakin tuntuu todella niin kuin olisi paljain jaloin kun jokainen varvas saa kunnon kosketuspinnan maasta. Vähän hassultahan nuo tietenkin näyttävät.

  3. No saitko juostuksi 5 km? Itse olen kuukauden verran (en tosin ihan joka päivä) kävellyt 2-4 km päivässä paljain jaloin (siis kyllä, ihan paljain jaloin, siis ilman paljasjalkakenkiä tai muutakaan jalanverhoa), mutta tuntuu kaukaiselta ajatus että juoksisin enempää kuin muutaman askelen. Olisi hauska kuulla Sinun ja muiden kokemuksia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *