VIP-webinaari tänään maanantaina klo 20

Tämän tunnin mittaisen webinaarin eli nettiluennon aiheena on tällä kertaa se, miten ajattelumme huijaa meitä eli miksi emme oikeasti voi tietää miksi ajattelemme tietyllä hetkellä tietyn ajatuksen. Tämä luento on hauska — mutta mahdollisesti myös vähän pelottava, kun näet miten pihalla me kaikki ihmiset olemme siitä, mikä vaikuttaa ajatteluumme.

Liity webinaariin täällä: http://www.gvowebcast.com/conference,kutri

tai Facebookissa: https://www.facebook.com/www.kutri.net/app_231824940216951

Webinaarit ovat kaikille avoimia, mutta vain VIP-jäsenet pääsevät katsomaan ne jälkikäteen.


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet
Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä.
Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

3 Comments

  1. “emme oikeasti voi tietää miksi ajattelemme tietyllä hetkellä tietyn ajatuksen”

    Tässä on nyt jotain mikä häiritsee. Koskeeko tämä väite nyt vain jotain tietynlaisia ajatuksia? Vai pitäisikö sen päteä kaikkiin ajatuksiin? Jos ajattelen, että ulkona sataa, koska näen ikkunasta, että ulkona sataa, niin enkö silloin tiedä miksi ajattelen, että ulkona sataa? Ajattelen niin, koska näen niin. Eri asia on voinko luottaa siihen mitä näen. Mutta sillä hetkellä tiedän ajattelevani, että ulkona sataa, koska aivoni kertovat minulle silmieni näkevän niin.

    Toinen esimerkki:
    Näen jossain punaista väriä.
    Ajattelen, että onpa punainen väri kaunis.
    Tiedän ajattelevani punaista väriä, koska juuri sillä hetkellä näen sen.
    Sen sijaan en voi varmuudelle tietää, miksi pidän väriä kauniina.
    Onko tämä nyt juuri se mitä tarkoitat?

    Ajatus: Minun pitäisi mennä jo nukkumaan.
    Tiedän ajattelevani näin, koska minua väsyttää ja kello on jo paljon.
    Ebkö tässäkään tapauksessa oikeasti tiedä, miksi ajatteln, että pitäisi mennä nukkumaan?

    Sitten toiseen asiaan. Tuo muisti-asia jäi mietityttämään. Olen samaa mieltä, että muistiinsa ei voi luottaa. Selitit asian tosi hyvin. Mutta miten juuri sitten tuo oppimisen näkökulma? Koskeeko tuo muistin epäluotettavuus vain menneitä tapahtumia? Kun olen lapsena oppinut ajamaan pyörällä, niin muistini kyllä kertoo minulla näin aikuisenakin miten pyörällä kuuluu ajaa. Sen sijaan en voi muistaa kunnolla tilannetta, jossa olen pyörällä oppinut ajamaan.

    • Loistavia kysymyksiä!

      Et voi tietää miksi juuri sillä hetkellä katsoit ulos ikkunasta ja ajattelit sadetta – etkä esim katsonut kelloa ja ajatellut aikaa. Tai katsonut ulos ikkunasta ja muistellut lapsuuttasi. Tai voi olla että katsot ulos ikkunasta ja ajattelet yhtenä päivänä alhaisessa mielentilassa “yök, sataa” ja toisena päivänä korkeassa mielentilassa “oikeastaan aika kivaa että välillä sataa.”

      Joo oppiminen on eri asia kuin tapahtumien muistaminen. Jopa muistinsa menettäneet voivat vielä osata asioita joita ovat oppineet, vaikka eivät edes muista miten ja milloin ovat ne oppineet. Huikein tapaus oli mies, joka aivotulehduksen tms takia oli menettänyt kyvyn luoda uusia muistoja – siitä huolimatta hän löysi uudessa kodissa vessaan vaikka ei osannut selittää missä se on JA pystyi kävelemään parin korttelin lenkin löytäen tiensä kotiin — joskus tosin tavaroiden kanssa joiden alkuperää hän ei enää osannut selittää.

  2. Kiitos, tuo kommenttisi “Et voi tietää miksi juuri sillä hetkellä katsoit ulos ikkunasta” selvitti asian 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *