Kärsitkö vaarallisesta väärinkäsityksestä?

Koetko olevasi ehjä, hyvä ja rakastettava jopa silloin kun menee huonosti? Tunnetko onnea ja hyvää oloa päivittäin osouhteista riippumatta?

Vai koetko että sinun, muiden tai olosuhteiden pitää muuttua, ennen kun voit olla onnellinen ja tyytyväinen itseesi? Siinä tapauksessa katsot väärään suuntaan.

Jos koemme jatkuvaa tarvetta korjata itseämme, muita tai olosuhteita, jotta voisimme tuntea olomme hyväksi, todellinen ongelmamme ei ole meissä, muissa tai maailmassa vaan siinä, miten ymmärrämme ne.

Sinä olet hyvä, ehjä ja rakastettava. Voit kokea täydellistä onnea, hyvää oloa, iloa ja rakkautta milloin tahansa, olosuhteista riippumatta.

Niin kauan kuin et näe, että tämä on totta myös sinun kohdallasi, haaskaat aikaa yrittäen kontrolloida asioiden joita ei voi kontrolloida ja korjata asioita, joita ei tarvitse korjata.

Kurjat tunteet kertovat vain huonosta fiiliksestä.

Minulla oli eilen ns. huono päivä. Olin kärttyinen, levoton ja itkuinen. Mieleeni nousi pariin otteeseen selkeästi vainoharhaisia ajatuksia. Hermostuin lapselle ja olin vihainen miehelle.

Ennen vanhaan olisin ottanut nämä tunteet ja ajattelemani ajatukset todisteena siitä, että minä olen huono äiti, että parisuhteessani on jotain vikaa, että minä en ole rakastettava ja että elämä on epäreilua.

Eilen näin, että ne olivat vain ajatuksia, jotka syystä tai toisesta juolahtivat mieleeni sillä hetkellä ja ettei niillä ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Koin olevani vain äiti, joka oli huonolla tuulella eikä sillä hetkellä pystynyt toimimaan rationaalisesti ja rakastavasti.

Sisälläni oli syvä varmuus siitä, että olen valtavan rakastettu ja rakastan miestäni ja lastani enemmän kuin ketään muuta, vaikka tunsin hetkellisesti olevani kummallekin vihainen. Tiesin, että elän turvallisessa ja hyvässä parisuhteessa, vaikka mieleni listasi samaan aikaan asioita, jotka suhteessamme “olivat pielessä”.

Tiesin että kurja oloni ei kertonut mitään minusta ihmisenä, elämäntilanteestani, parisuhteestani tai tulevista tapahtumista. Se kertoi vain ja ainoastaan, että olin syystä tai toisesta huonolla tuulella.

Mikä parasta, tiesin, että fiilis menisi ilman aktiivista ponnistelua ohi. Niin kuin menikin.

Lähdin lapsen kanssa maalle osin kiukuspäissäni, osin siksi että tiesin, että jos jäisin kotiin, en voisi luottaa itsehillintääni, vaan saattaisin olla todella inhottava miehelleni ja lapselleni. Vaikka kiukutteluni ei olisi vaarallista, se olisi täysin turhaa.

Puolen tunnin ajomatkalla, jossa ei tapahtunut mitään muuta kuin se, että minä ajoin, mielialani vaihteli useita kertoja. Välillä mietin fiiliksissä työn alla olevia projekteja. Sitten ajattelin hetken synkkänä onko niistä oikeasti kenellekään mitään apua. Sitten taas tunsin suunnatonta iloa siitä, miten osaan luoda webinaareja, videoita ja podcasteja.

Jos olet ihmetellyt, mitä tarkoitan sillä, että “tunnemme vain ajattelumme”, tämä ajomatka oli hyvä esimerkki siitämikään ulkoinen asia ei voinut vaikuttaa minuun matkan aikana. Kaikki elämässäni olevat asiat olivat täsmälleen samalla tavalla koko matkan ajan. Tunteeni kertoivat vain sen hetkisistä ajatuksistani, eivät sen hetkisistä tapahtumista.

Myös perillä fiilikseni vaihtelivat. Vaikka huomioni oli etupäässä käsillä olevassa tilanteessa ja tunnetilani neutraali tai hyvä, välillä mieleen juolahti jokin ärsyttävä, itkettävä tai suututtava ajatus.

Lopulta lähdin hakemaan tätiäni läheiseltä juna-asemalta. Huomasin olevani taas huonolla tuulella, vaikken ajatellut mitään erityistä. Annoin itselleni luvan tuntea huonoa oloa kuin sielu sietää. Samassa mieleeni juolahti ajatus: “Voisinko antaa itseni olla onnellinen, vaikka olen huonolla tuulella?”

Tämä uusi ajatus oli niin yllättävä, että aloin nauraa ääneen. Totta kai voisin! Levoton olo kehossani ei mennyt mihinkään, mutta yhtäkkiä mieleni oli korkealla ja on muutamaa minuuttia lukuunottamatta pysynyt siellä koko ajan.

Kärsit vain väärinkäsityksestä

Kaikki henkiset ongelmamme johtuvat pohjimmiltaan siitä, ettemme ymmärrä miten inhimillinen kokemus syntyy: miksi meistä tuntuu siltä kuin meistä tuntuu.

Pienenä vauvana emme kärsi henkisistä ongelmista — ainoastaan fyysistä ongelmista kuten väsymyksestä, nälästä tai fyysisestä epämukavuudesta.

Kun ajattelumme alkaa kehittyä, opimme ympärillämme olevilta ihmisiltä että ulkoiset asiat ja tapahtumat määrittävät ihmisarvomme, rakastettavuutemme ja onnellisuutemme. Niinpä alamme etsiä niitä itsemme ulkopuolelta, vaikka samaan aikaan ne ovat koko ajan sisällämme.

Joillain meistä on onni kasvaa ympäristössä, joka ei pilaa sitä, mitä opimme lapsuudessa. Dalai Lama on tästä esimerkki. Luuletko että Dalai Lama on koskaan etsinyt itseään tai yrittänyt korjata itseään? Ei tietääkseni, vaikka hän todistajalausuntojen mukaan hermostuu ja suuttuu siinä missä me kaikki muutkin.

Kun näet että olet jo hyvä, ehjä ja rakastettava ja voit kokea onnea ja hyvää oloa tässä ja nyt, myös koet niin.

Haluatko syventää ymmärrystäsi inhimillisen kokemuksen synnystä? Olen luonut sitä varten Kolme Prinsiippiä -virtuaalikurssin, joka on suunnattu ensisijaisesti valmentajille, terapeuteille ja muille toisia työkseen auttaville.

Lue lisää kurssista täältä.

Kurssista on hyötyä varmasti muillekin, mutta ohjaamiseen keskittyvät osiot voivat ehkä tuntua turhilta

 


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *