5 huonon pariterapian tunnusmerkkiä

Käytkö pariterapiassa? Mistä voit tietää toimiiko terapianne vai ei? Seuraavassa on viisi merkkiä jotka kertovat, että valitsemanne terapiamuodosta saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

1. Terapian edetessä suhteen pelastaminen alkaa tuntua aina vain vaikeammalta

Siinä vaiheessa kun pariskunta hakeutuu terapiaan, he ovat yleensä yrittäneet keskenään ratkaista ongelmiaan tuloksettomasti. Usko suhteen pelastumisesta voi olla jo kovilla. Terapeutin tärkein tehtävä on auttaa pariskuntaa näkemään, että heidän suhteellaan on toivoa ja auttaa pariskuntaa pääsemään takaisin rakkauteen ja hyvään keskinäiseen fiilikseen.

Jos parisuhteen pelastuminen ei ala tuntua jo ensimmäisen tapaamisen aikana mahdollisemmalta kuin ennen terapiaa, on erittäin todennäköistä että valitsemanne terapia ei toimi. Jos suhteenne pelastaminen alkaa tuntua toivottomammalta terapian edistyessä, on täysin selvää, että olette ajautuneet paskaan pariterapiaan, joka yhdistämisen sijaan ajaa teitä kauemmas toisistaan.

Ei, vika EI OLE TEISSÄ, vaan valitussa terapiamuodossa. Kävisitkö lääkärillä tai hierojalla, jonka hoidossa menet koko ajan huonompaan kuntoon? Tai veisitkö autosi korjaamoon, josta se palautuu entistä pahemmin hajalla? Todennäköisesti et. Miksi siis roikkuisit terapiassa, joka ei tunnu toimivan? Terapeuteissa on eroja ja edes heidän kokemuksensa ja koulutuksensa ei takaa tuloksia. Joskus ongelmana voi olla vain huonot henkilökemiat tai tapa, jolla terapeutti esittää asioita — joskus vääränlainen lähestymistapa tai suoranainen ammattitaidottomuus.

Vain se ratkaisee, mihin suuntaan suhteenne kehittyy terapian aikana.

2. Terapiasessioiden aikana on usein raskas tai kireä tunnelma

Jos olosi on raskas, kireä, hermostunut, ahdistunut, pelokas, vihainen, loukkaantunut, ärtynyt tai muuten huono, se on merkki siitä, että ajattelusi on sumeaa ja vainoharhaista eivätkä aivosi (kirjaimellisesti) toimi kunnolla. Sama pätee partneriisi. Mitä enemmän koette huonoa oloa terapiasession aikana, sitä huonommin terapia toimii. 

Ongelmana saattaa joskus olla terapeutti, joka ei ohjaa määrätietoisesti teitä pois huonoista fiiliksistä. Pahimmillaan terapeutti saattaa jopa työntää teitä aina vain syvemmälle huonoihin fiiliksiin ja sitä kautta pilata onnistumismahdollisuuksianne.

3. Terapiasessioiden aikana keskitytään pariskunnan ongelmiin.

Kyllä, luit oikein.

Jos terapiasessioiden aikana keskitytään pariskunnan ongelmiin, eroavaisuuksiin ja ristiriitoihin enemmän kuin pariskunnan voimavaroihin, keskinäiseen rakkauteen ja asioihin, jotka toimivat, se on yleensä merkki siitä, että terapia kasvattaa välillänne olevaa kuilua sen sijaan että se kuroisi sitä umpeen. Toki ongelmistakin voidaan puhua monella eri tavalla, mutta jos huomaatte jauhavanne terapiasessioiden aikana pinna kireänä samoja ongelmia viikosta toiseen, silloin terapianne ei toimi.

4. Terapiasessioiden aikana päädytään jatkuvasti syyttelemään, suuttumaan, huutamaan tai mököttämään.

Mitä enemmän sessioiden aikana ilmaistaan negatiivisia tunteita, sitä pahemmin hallaa terapia tekee suhteelle. Ei, riitely ei puhdista ilmaa vaan satuttaa ja erottaa. Mahdollinen sovinto riidan jälkeen yhdistää — mutta sovussa voi olla ilman riitelyäkin.

Se, että sessioiden aikana ajaudutaan jatkuvasti konfliktiin, syyttelyyn tai tilanteeseen, jossa toinen kumppaneista mököttää, on merkki toimimattomasta terapiasta.

5. Terapiassa puhutaan siitä miten parisuhteen eteen pitää tehdä paljon töitä

Kun ensin rakastuit puolisoosi, tarvitsiko sinun tehdä töitä rakastaaksesi häntä? Todennäköisesti ei. Onko sinulla lapsi? Kun sinä ja lapsesi olette hyvällä tuulella, tarvitseeko sinun tehdä töitä rakastaaksesi lastasi? Todennäköisesti ei. Joudutko tekemään töitä rakastaaksesi koiraasi tai parasta kaveriasi? Todennäköisesti et.

Parisuhteet eivät tarvitse työntekoa, ne tarvitsevat ymmärrystä. Kun ymmärrät miksi sinä ja kumppanisi — ja kaikki maailman ihmiset — toimitte välillä tyhmästi ja välillä fiksusti, opit toimimaan viisaammin ja suhtautumaan armollisemmin kumppanin hetkelliseen typeryyteen.

Vertaan tätä usein liukkaalla tiellä ajamiseen. Sinun ei tarvitse tehdä kauheasti töitä oppiaksesi tunnistamaan milloin tie on liukas ja miten liukkaalla kelillä kannattaa ajaa — yleensä luettu tieto oikeasta ajotavasta liukkaalla kelillä ja sen jälkeen ajokoe liukkaankelin radalla tai liukkaalla tiellä riittää.

Jos koette, että parisuhteen eteen tarvitsee tehdä töitä, se on merkki siitä, että ette ymmärrä miten ihmismieli toimii ja inhimillinen kokemus syntyy. Jos terapeuttinne väittää vakavissaan että parisuhteenne pelastaminen vaatii töitä, vaihtakaa terapeuttia.


Sain inspiraation tähän kirjoitukseen puhuttuani parin henkilön kanssa, jotka olivat joko luovuttaneet tai luovuttamassa parisuhteensa puolesta taistelun käytyään pahimmillaan jopa vuoden toimimattomassa parisuhdeterapiassa. Molempien perheessä oli sen lisäksi pieniä lapsia. Mielestäni on väärin, että ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi epätoivoisia ja hämmentyneitä ajautuvat apua hakiessaan ojasta allikkoon vain koska menevät luottamaan vääränlaisen terapeutin ammattitaitoon.

Tämä kirjoitus perustuu ensisijaisesti opettajani George Pranskyn kirjaan The Relationship Handbook, jota useita tuhansia self help -kirjoja lukenut opettajani Michael Neill kutsuu maailman parhaaksi ihmissuhdeoppaaksi. Itsekin kymmenkunta parisuhdeopasta luettuani voin allekirjoittaa Michaelin väitteen.

George ja hänen Linda-vaimonsa olivat eron partaalla kolmen avioliittovuoden jälkeen. Sitten he päätyivät kuuntelemaan Sydney Banksia, kolmen prinsiipin mallin luojaa ja ymmärsivät miksi heillä oli niin vaikeaa. Nyt he ovat olleet kolmattakymmentä vuotta onnellisesti naimisissa. Michael Neill on puolestaan ollut yli 20 vuotta onnellisesti naimisissa ja riitelee keskimäärin kerran vuodessa vaimonsa kanssa.

Tällä (englanninkielisellä) videolla Pranskyt puhuvat omasta parisuhteestaan ja siitä, miten kolmen prinsiipin ymmärtäminen voi auttaa parisuhteita..

Myös oma suhteeni parani radikaalisti alettuani ymmärtää tänä keväänä mm. Pranskyjen ansiosta miten inhimillinen kokemus syntyy. Olen ollut useammassa vakavassa parisuhteessa ennen nykyistä suhdettani. Nyt lähes neljän yhteisen vuoden jälkeen suhteeni nykyiseen mieheeni on onnellisempi, intiimimpi, rakkaudellisempi ja hauskempi kuin yksikään suhteeni on tätä ennen ollut -- tämä nykyinen suhde mukaanlukien. Suoraan sanottuna en tiennyt että parisuhteessa eläminen voisi olla näin helppoa ja kivaa.

Huikein näkemäni muutos tapahtui ulkomaalaisessa valmennettavassani, joka tuli valmennettavakseni muiden kuin parisuhdeasioiden takia. Vielä kuukausi sitten hän piti ex-miestään ja lastensa isää Hitleriä hirveämpänä hirviönä, jonka ajatteleminen sai hänet hirveän pelon ja vihan valtaan — tänään hän tuntee miestä kohtaan lämmintä rakkautta ja pystyy keskustelemaan hänen kanssaan hyvässä hengessä! (Ja ei, mies ei ollut mikään oikea hirviö, vähän hukassa vain omien tunteidensa ja niiden ilmaisemisen kanssa.) Mies ei ole muuttanut käytöstään, mutta nainen alkoi nähdä hänen toimintansa uudessa valossa. En ylläty jos he vielä palaavat yhteen.

Oman kokemukseni ja Pranskyjen opetusten pohjalta uskallan väittää, että parisuhteiden parantaminen voi olla helppoa ja hetkittäin jopa hauskaa. Jos se on jotain muuta, silloin vika on todennäköisemmin valitussa metodissa kuin pariskunnassa ja tämän suhteessa.

Haluatko pelastaa parisuhteesi? 

Paikat parisuhde-kokeilussani ovat valitettavasti täynnä, mutta jos haluat tulla yksin tai kumppanisi kanssa katsomaan miten minä voisin ehkä auttaa teitä, tutustu uuteen Parisuhteen pelastuspakettiini. Paketti maksetaan vasta ensimmäisen tapaamisen jälkeen, joten jos tuossa vaiheessa on fiilis ettei minun lähestymistapani toimi teillä, en veloita ainoaksi jäävästä tapaamisesta mitään.

P.S. Jos olet pariterapeutti ja ihmeissäsi tai eri mieltä väittämistäni, olet tervetullut tutustumaan minun parisuhdefilosofiaani: kutri@kutri.net

Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa tai Google+:ssa.

9 Comments

  1. Hienoa Katri, että uskallat kirjoittaa rohkeasti asioista. Se kertoo siitä, että uskot vahvasti omaan asiaasi,
    se on vain positiivista. Toivottavasti joku parisuhdeterapeutti ottaisi yhteyttä ja perustelisi, että mihin ne menetelmät
    oikein perustuvat…minkä vuosituhannen kaavaan??…Ei tosin ole kokemusta, mutta voisin kuvitella.

  2. Tuohon uskon minäkin,mutta millä pirulla kumppanin saisi mukaan?Luultavasti edellinen suhde olisi pelastunut,jos kumppani olisi ollut halukas oikeanlaiseen suhteen korjailuun.Paskanjauhamisesta ei hyvää synny,sehän on ihan selvä juttu!

  3. KuuNainen Kivi — joo-o, tuo kumppanin mukaansaaminen lienee ongelma aika monessa perheessä. Oma kokemukseni on että jo toisen puolison asenteen muutos voi tehdä ihmeitä suhteelle, vaikka toki nopeammin ja helpommin saa tuloksia jos kumpikin on mukana. — No, yksi vaihtoehto on se, että ensin toinen kumppaneista muuttaa käytöstään ja sitten hänen käytöksensä rohkaisee toista liittymän seuraan.

  4. Parisuhdeterapian kokeneena – ja eronneena olen kyllä eri mieltä. Jos ongelmat olisivat olleet ratkottavissa, olisimme tehneet sen itse. Ja kun eivät olleet ja olivat vuosien tulehduttamat, oli parisuhdeterapeutin arvio: “on aika suuria haasteita, ei mahdottomia mutta isoja” todella fiksu ja ennenkaikkea realistinen. Kyseessä oli muuten Väestöliiton asiantuntija… Terapia on siksikin hankala elementti, että läheltä nähtynä toinen on usein sitoutuneempi ja toinen ei, hakee jo muijaa tai miestä seuraavaa.

    • Mari S — joo, oma kokemukseni on se, että jos toinen on oikeasti jo iskenyt silmänsä uuteen kumppaniehdokkaaseen (vaikka saattaa esim. kieltää sen terapiassa), silloin hän voi oikeasti kieltäytyä tekemästä mitään, mikä parantaisi suhdetta.

      Jos kolmatta osapuolta ei vielä ole — on vain totaaliuupumus ja uskon menetys — silloin mahdollisuudet suhteen pelastamiseen ovat huomattavasti suuremmat jos kohdalle osuu terapeutti, joka osaa löytää viimeiset rakkauden rippeet pariskunnan välillä ja puhaltaa niihin tulta.

      Ydinongelmana useimmissa kriisiin ajautuneissa parisuhteissa on se, että pariskunta on ajautunut kommunikoimaan keskenään ja ajattelemaan suhdettaan alhaisesta/sulkeutuneesta mielentilasta käsin, eli silloin kun väsynyt, ärtynyt, hermostunut, masentunut, turhautunut, stressaantunut jne. Suurin oppi minkä olen Pranskyjen avulla saanut on se, että huonolla tuulella ollessa on täysin turhaa puhua toisen kanssa yhtään mistään — tai ylipäätään miettiä koko suhdetta — koska silloin ajattelumme on sumeaa ja vääristynyttä. Kun huonoon oloon ei puutu millään tavalla, se menee huomattavan paljon nopeammin ohi, kuin jos sen syitä alkaa analysoida tai jos yrittää ratkoa minkäänlaisia ongelmia sieltä käsin.

      Sen sijaan se, mitä ajattelemme suhteesta kun olomme on levollinen, kevyt, rento ja kirkas on totta ja se on myös tila, josta käsin kannattaa yrittää lähestyä mahdollisia ristiriitoja — jos ne nyt ylipäätään tuntuvat siinä tilassa ongelmilta.

      Ymmärrän että jollekulle tämä ajatus saattaa olla varsin radikaali ja että se voi helposti jäädä abstraktiksi heitoksi ilman että terapeutti (tai valmentaja) käy pariskunnan kanssa läpi miten tämä totuus näkyy heidän arjessaan. Oma kokemukseni on kuitenkin se, että jokainen, jolle olen rauhassa selittänyt mistä ilmiössä on kyse, näkee kyllä miten se pätee hänen elämässään, koska kyseessä on yleisinhimillinen ilmiö.

      Ymmärrän myös, että sen jälkeen kun suhde on päättynyt eroon, meidän on helpompi nähdä että “ei ollut muuta vaihtoehtoa” — mikä siinä mielessä on totta että niillä tiedoilla jotka teillä olivat silloin se oli ainoa vaihtoehto. Siksi vanhoja suhteita on tavallaan turha märehtiä ja murehtia. Mennyttä mitä mennyttä. Olennaisempaa on miettiä miten voin tehdä nykyisestä tai seuraavasta suhteesta niin rakastavan ja läheisen kuin mahdollista.

    • Niin ja vielä Mari S — Einsteinia siteeratakseni: “Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla tavalla joka alunperin loi ongelmamme.” Olet ehkä itsekin huomannut, miten paljon helpompaa on ratkaista muiden ongelmia kuin omia ongelmia — tämä johtuu siitä, että ulkopuolisen on helpompi nähdä ongelmanne kauempaa ja neutraalimmassa valossa, minkä vuoksi hänen on helpompi nähdä missä ongelman ydin on ja miten se voi ratkaista.

  5. Noihin parisuhteen parantamis-ja pelastamisjuttuihin kuuluu myöskin se,ettei LUULE,toisella olevan toista,suostuu ymmärtämään sen tosiasian,ettei kukaan saa yksin suhdetta huonoon kuntoon.Mun kohdalla ainakin nuo TOINEN-luulot oli ihan väärin,ei ollut toista,vaikka sitä epäiltiinkin!Oli pakko lähteä kotoa,milloin mihinkin,ihan sen henkisen väkivallan ja puhumattomuuden takia,aina olin hyvillä teillä kuitenkin.Monen kohdalla paine HOITAMATTOMISTA entisten suhteiden asioista kasaa paineita niin paljon,että on alkaa ajamaan asioita kohti eroa.Niin kauan kun suhteiden saattohoito jää tekemättä omassa itsessä,hankaluudet kulkee suhteesta toiseen ja johtavat aina samaan tilanteeseen uudestaa ja uudestaan.Ei vaan pää kestä niitä loppupeleissä eikä niitä saa kaljalla huuhdeltua pois mielestä,näin kertoo kokemus.

  6. ….pakko alkaa ajamaan…. Mun mielestä huonosti voivat pariskunnat ovat kyllä hemmetin huonoja puhumaan suhteen ongelmista keskenään,taitaa lähes aina mennä riidaksi,syyttelyksi ja puhumattomuudeksi…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *