Miten ajatukset syntyvät?

Uskotko tietäväsi miten ajatuksesi syntyvät? 

Mikä on seuraava ajatuksesi?

Tässä on fakta: kukaan ei tiedä kuinka ajatukset täsmälleen syntyvät. Tiedämme valtavan joukon asioita, jotka saattavat vaikuttaa ajatteluusi: mitä juuri kuulit, näit, haistoit, maistoit, ajattelit, mikä vireystilasi on, miten nälkäinen olet, miten hyvin olet nukkunut, mikä aivokemiasi tila on, onko tilanne tuttu vai vanha, mikä temperamenttisi on, millaisessa sosiaalisessa tilantessa olet, mikä mielialasi on sillä hetkellä, jne.

Jokaisella meillä on kokemuksia siitä, että olemme suihkussa, kulkemassa tuttua reittiä tai nukahtamassa,  kun mieleemme juolahtaa jostain täysin uusi ajatus. Usein se on ajatus, joka on ratkaisu johonkin ongelmaan, jota olemme pohtineet aiemmin, mutta joskus se voi olla ratkaisu asiaan, jota emme edes pitäneet ongelmana. Mistä se ajatus juolahti mieleemme juuri sillä hetkellä?

Tutkimus toisensa jälkeen todistaa että olemme äärimmäisen huonosti perillä siitä, miksi ajattelemme mitä ajattelemme. Tai edes mitä ajattelemme. Sen sijaan olemme valtavan hyviä keksimään (vääriä) selityksiä sille, miksi ajattelemme ja toimimme niin kuin toimimme. Tästä syntyy illuusio, että ymmärrämme toimintaamme paljon paremmin kuin oikeasti ymmärrämme.

Ruotsalaiskokeessa miespuolisille testihenkilöille näytettiin naisten valokuvia ja pyydettiin valitsemaan niistä nainen, jonka kanssa he voisivat mennä treffeille. Jonkin ajan kuluttua miehille näytettiin naisen kuva ja pyydettiin heitä selittämään miksi he olivat valinneet juuri tämän naisen. Miehet keksivät todella hyviä selityksiä siitä miksi juuri tämä nainen oli heidän valintansa. Muuten hyvä, mutta se EI ollut kuva, jonka he olivat valinneet.

Sen lisäksi olemme äärimmäisen hyviä löytämään toistuvia kuvioita — vaikka se vaatisi silmien sulkemista tilanteilta, jotka eivät  sovi kuvioon. Tämä on helpointa huomata muissa ihmisissä. Kuinka monta kertaa olet tuijottanut tyrmistyneesti läheistä, joka silmät kirkkaana väittää että hän “aina vie roskat” — vaikka on vienyt ne viimeksi viikko sitten ja jättänyt jätteiden roudaamisen sen jälkeen sinulle? Tai ystävätärtä joka sanoo ettei hän koskaan tapaa kivoja miehiä, vaikka sinä pystyt luettelemaan useamman kivan miehen, jolle ystävättäresi on antanut rukkaset heti kättelyssä.

Jos sinä tai joku muu luulee tietävänsä, miksi ajattelet tietyllä hetkellä tietyn ajatuksen, selitys on todennäköisesti jollain lailla pielessä. Pahimmillaan se voi olla todella pahasti pielessä.

Yksi poikkeus tähän on selkeät fobiatapaukset, joissa esimerkiksi koiran läheisyys tai avoin tila saa ihmisen paniikkiin ihan siitä huolimatta onko hän hyvällä tai huonolla tuulella, onko hän syönyt tai nälkäinen, väsynyt  tms. Näissä tapauksissa esimerkiksi NLP voi auttaa katkaisemaan tai muuttamaan ajatusketjun.

Mutta tällöinkin kauhun herättää ajatus, ei koira tai avoin tila, koska henkilö voi kokea samankaltaisen reaktion ihan vain ajattelemalla koiraa tai avointa tilaa.

Ajatuksemme vaihtuvat nopeaan tahtiin. Se, mitä pidät tuntikausia tai päiväkausia kestäneenä ajatuksena on sarja ajatuksia, joiden välissä tietoisuudessasi kävi useita eri ajatuksia. Sen lisäksi ajattelet koko joukon ajatuksia, joista et tule kunnolla edes tietoiseksi.

Jos ajatuksesi äänitettäisiin, ääninauha voisi kuulostaa tältä: “hitto mua ottaa niin päähän tuo mun naapurini. Miksi sen pitää aina soittaa musiikkia niin kovaa. Ja vielä Black Sabbathia. Ozzy Osborne ei osaa edes laulaa. Ja sen televisiosarja… Mikä sen nimi oli… Niin just, the Osbornes, ihan paska. Tollasta paskaa toi naapuri kuuntelee. Luuleekse että me ollaan kahdeksakytluvulla. Kun ei se ollut hyvää edes kahdeksakytluvulla. Hei paljos kello on. Ah ei tartte vielä lähtee. No joo, en mä silti tee tosta valitusta isännöitsijälle. Kun ei se kuitenkaan soita iltaisin. Ja sit se voisi valittaa mun tupakanpoltosta. Pitäiskö kokeilla hypnoosia tupakoinnin lopettamiseksi.”

Ja myöhemmin kun ajattelet aamua, saatat olla sitä mieltä että olit vain täysin kypsähtänyt naapuriisi, joka soittaa Black Sabbathia vähän liian kovalla.

Toisin sanoen on täysin järjetöntä ajanhaaskausta lähteä miettimään miksi ajattelet tietyllä hetkellä mitä ajattelet. Keksimäsi vastaus on mitä suurimmalla todennäköisyydellä väärä ja ajatuksesi vaihtuu joka tapaukessa hetken päästä.

Kaiken lisäksi tunnemme yleensä tarvetta puuttua ajatuksiin, jotka herättävät meissä ikäviä tunteita. Aina kun olomme on kireä, jännittynyt, ahdistunut, stressaantunut, pelokas, vihainen, hermostunut tai muuten ankea, kehomme on pakene tai taistele-tilassa. Tässä tilassa aivojemme “älykkäimmän” osan eli otsalohkon aktiivisuus vähenee emmekä pysty näkemään selkeästi syy- ja seuraussuhteita, erottamaan oikeaa ja väärää tai näkemään suurta kokonaisuutta.

Tämän takia on vieläkin järjettömämpää lähteä analysoimaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan silloin kun on huonoissa fiiliksissä.

Kuinka monta tuntia päivässä sinä käytät omien tunteidesi ja ajatustesi analysointiin?

Mieti mitä kaikkea uutta voisit luoda maailmaan sillä ajatusenergialla ja ajalla?

Kirjoja, nettisivuja, valokuvia, videoita, runoja, laatuaikaa läheisten kanssa, leivoksia, uusia taitoja, urheilusuorituksia, puutarhoja, tuunattuja autoja, uusia ystävyyssuhteita, sosiaalisia kerhoja, oikeutta heikommille, uuden ammatin, käsitöitä, matkoja, musiikkia, kokemuksia… Mahdollisuudet ovat loputtomat.


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet
Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *