Mistä masennus johtuu?

Keskustelu ns. oikeasta masennuksesta ja sen parantamisesta jatkuu.

Haluan esittää muutamia kysymyksiä, joita olen miettinyt tänään aiheen tiimoilta.

1. Mitä tapahtuisi, jos masentunut yhtäkkiä menettäisi kykynsä ajatella masentavia ajatuksia? Olisiko hän vielä masentunut?

2. Käykö masentuneen mielessä koskaan muita, vähemmän masentavia ajatuksia? 

3. Jos masentunut pystyy ajattelemaan yhdenkin vähintään neutraalin tai suorastaan positiivisen ajatuksen, eikö silloin ole väärin väittää, ettei hän pysty ajattelemaan kuin masentavia ajatuksia?

4. Kun kuuntelet masentuneen juttuja (tai kuuntelet itse masentuneena omia juttujasi), ovatko jotkin hänen väittämistään epätosia?

Esim. jos masentunut sanoo “mä tiedän että kaikki menee kuitenkin pieleen” — väittämä on epätosi, koska kukaan meistä ei voi tietää varmuudella yhtään mitään tulevaisuutta koskevaa asiaa. EI KUKAAN. Tai jos hän sanoo “mä tiedän että se vihaa mua” — väite on epätosi koska kukaan meistä ei voi varmuudella tietää mitä toinen ajattelee ja tuntee, varsinkin kun ajatuksemme ja tunteemme vaihtelevat mielentilojen mukaan.

5. Jos masentunut pystyy uskomaan faktaksi epätosia väitteitä esim. tulevaisuudesta, onko hänellä silloin olemassa jokin fysiologinen este, joka estää häntä esim. näkemästä, että kaikki hänen tunteensa johtuvat vain ajatuksista?

Nämä eivät ole kompakysymyksiä tai retorisia kysymyksiä, vaan kysymyksiä, joita olen ihan aidosti miettinyt ja joihin olisin kiinnostunut kuulemaan teidän vastauksianne.

Omat vastaukseni

Tämän aamun pohdinnan perusteella ajattelen asiasta alla olevalla tavalla. Tiedostan, että sitä mukaa kun oma ymmärrykseni inhimillisen kokemuksen luonteesta syvenee, myös vastaukseni saattavat muuttua yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi.

1. Mitä tapahtuisi, jos masentunut yhtäkkiä menettäisi kykynsä ajatella masentavia ajatuksia? Olisiko hän vielä masentunut?

Minun nähdäkseni ei. Fyysisesti väsynyt tila ei yksistään tee masentunutta — ainoastaan väsyneen. Esimerkiksi flunssaa sairastava voi tuntea olonsa todella kurjaksi, olla väsynyt, vetämätön jne., mutta koska hän olettaa olon tulevan flunssasta, joka menee ohi, hänen päässään ei välttämättä pyöri itsetuhoisia jne. ajatuksia.

Toisaalta voidaan kysyä että jos masentunut ei enää ajattelisi masentavia ajatuksia, millaisiksi hänen fyysiset tuntemuksensa muuttuisivat. Tuntuisiko hänen fyysinen olonsa heti kevyemmältä, rennommalta ja helpommalta, vaikka aivojen kemia ei olisikaan heti seurannut perässä.

Ja kuka tietää kuinka nopeasti aivojen kemia oikeasti seuraa ajatusten muuttumista? Käsittääkseni tätä ei ole tutkittu, joten tätä ei voi tietää. George Pranskyn kokemus masentuneiden hoidosta “tunnet vain ajattelusi” -henkisellä terapialla tai valmennuksella on se, että hyvin pian — siis päivässä tai parissa — mielialalääkkeitä syöneet joutuvat pienentämään lääkeannosta, koska alkavat saada liian kovan annoksen sivuoireita, vaikka ennen terapiaa ovat sietäneet hyvin syömäänsä annosta.

2. Käykö masentuneen mielessä koskaan muita, vähemmän masentavia ajatuksia? 

Minä väitän että käy. Jos haluat itse tehdä empiirisen kokeen, kutsu masentunut kanssasi “Thinking Environment” -henkiseen keskusteluun.

Keskustelun ideana on tarjota masentuneelle tila, jossa hän saa puhua keskeytyksettä “päänsä tyhjäksi”. Luo tila seuraamalla ORJALLISESTI seuraavia ohjeita:

  1. Varaa vähintään 60 minuuttia, mieluiten 90 minuuttia aikaa.
  2. Kerro masentuneelle, että haluat tarjota hänelle mahdollisuuden ajatella omasta puolestaan keskeytyksettömästi turvallisessa ympäristössä.
  3. Sovi masentuneen kanssa merkki, jonka hän antaa sinulle kun on lopettanut ajattelunsa. Se voi olla esimerkiksi kädellä pöytään taputtaminen, sanat “olen valmis” tms.
  4. Kerro masentuneelle, että kun hän on saanut ajatuksensa loppuun, aiot kysyä häneltä “mitä vielä ajattelet, tunnet tai haluaisit sanoa”. Kerro, että usein luulemme ettei meillä ole enää mitään sanottavaa, mutta tämä kysymys voi tuoda esiin uusia ajatuksia, joita emme ehkä edes tienneet ajatelleemme. Kerro, että kysyt kysymyksen vain pehmeästi kokeillaksesi, tuleeko masentuneelle mieleen vielä jotain muita ajatuksia — et siksi ettei hänen vastauksensa kelpaisi. Kerro masentuneelle, että joskus koko aika voi mennä niin, ettet kysy muuta kuin tuon “mitä vielä ajattelet” -kysymyksen uudelleen ja uudelleen.
  5. Kysy masentuneelta: “Mitä haluaisit ajatella ja mitkä ovat ajatuksesi aiheesta”.
  6. Kun katseesi masentuneen silmissä KOKO KESKUSTELUN AJAN siitä huolimatta että hän välillä kääntäisi katseensa pois.
  7. Pidä kasvosi rentoina, avoimina ja melko neutraaleina.
  8. Kuuntele masentunutta avoimin mielin, ilman etsit ratkaisua, vastauksia, odotat vuoroasi tms. Kuuntele häntä niin kuin kuuntelisit mielenkiintoista tarinaa, josta et tiedä yhtään mihin se on menossa.
  9. ÄLÄ KESKEYTÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA! Jos huomaat itsessäsi nousevan halun sanoa jotain, näe että se on vain ajatus ja anna ajatuksen lipua mielestäsi kuin poutapilven taivaalta. Voit muistaa myös tämän viisauden: Kuinka pitkälle puhuja pystyy ajattelemaan omasta puolestaan ilman että tarvitsee sinun ajatuksia? Vastaus: todella pitkälle.
  10. Voit sanoa neutraalisti “mmm…” ja “joo…” ja “hmmm…” jos tunne sanoa se nousee kevyesti ja luonnollisesti sisältäsi, mutta usein jo katseesi kertoo että kuuntelet ja siksi riittää.
  11. ÄLÄ PUHU ENNEN KUIN SAAT MERKIN että masentunut on vienyt ajatuksensa loppuun asti. Tämä voi tarkoittaa joskus minuutin tai kahdenkin hiljaisuuksia. Voit silloin kevyesti kiinnittää huomiota siihen, miten ja mistä näet että toisen ajatusprosessi jatkuu (siis ihan vain omaksi opiksi).
  12. Kun masentunut antaa merkin, että hän on valmis, kysy: “Mitä VIELÄ ajattelet, tunnet tai haluaisit sanoa?” Huomaa, että on tärkeää käyttää VIELÄ eikä “muuta” -sanaa, koska ideana on mennä syvemmälle niihin ajatuksiin, joita hän on ajatellut, sen sijaan että vaihtaisitte puheenaihetta.
  13. Vaikka masentunut sanoisi “no en mä ajattele mitään muuta”, ODOTA HILJAA pitäen aina vain katseesi hänen silmissään! Mitä useamman “kierroksen” käytte näin, sitä pidempään seuraavien ajatusten mieleen tuleminen voi kestää.
  14. Jos masentunut on joko päässyt selvästi itseään tyydyttävään ratkaisuun tai saanut ahaa-elämyksen tai aika loppuu, voitte lopettaa sessionne. TAI jos aikaa on ja masentunut sanoo useamman kerran peräkkäin “joo, ei tule enää mitään muuta tms.”, voit kysyä: “Mitä sä haluaisit tuntea (tämän asian suhteen)?”
  15. Kun masentuneen ajatus taas katkeaa, jatka taas kysymällä “Mitä vielä ajattelet, tunnet tai haluaisit sanoa”, kunnes hän ei ihan oikeasti keksi enää mitään.
  16. Seuraavaksi kysy: “Mitä sun pitäisi olettaa itsestäsi tai maailmasta, jotta sä voisit tuntea [lisää tähän mitä hän haluaa tuntea]?”
  17. Ja sitten TAAS jatketaan “Mitä vielä ajattelet, tunnet tai haluaisit sanoa” -tekniikalla, kunnes masentunut ei taaskaan keksi yhtään mitään sanomista TAI on selvästi löytänyt jonkin vastauksen tai saanut ahaa-elämyksen, johon näyttää olevan tyytyväinen. Jos masentuneen ajatukset näyttävät taas loppuneen, mutta hän ei näytä löytäneen vastausta, kysy: “Ja mikä olettamus estää sua nyt tuntemasta niin?”
  18. Ja taas jatketaan kunnes aika loppuu, tulee ahaa-elämyksia tai ajatus katkeaa lopullisesti. Ole lopuksi hiljaa ja kuuntele sydäntäsi — mikä sellainen ajatus tuntuu kumpuavan syvältä sisältäsi, että haluaisit jakaa sen masentuneen kanssa?
  19. Lopuksi voit pytää masentunutta vaihtamaan kanssasi vilpittömiä kehuja: sano masentuneesta jotain sellaista kaunista, ihanaa ja rakastavaa, mitä aidosti ajattelet — ja pyydä häntä sitten tekemään sama. Pieni halaus ei tee pahaa.
Huomasitko masentuneen mielialan missään vaiheessa keskustelua kohoavan? Näitkö hänen näkevän tilanteensa objektiivisemmin tai neutraalimmin? Alkoiko häntä naurattaa? Jos näin on, silloin sinulla on faktatietoa siitä, että ainakin sinun tuntemasi masentunut pystyy ajattelemaan myös neutraalimmin tai jopa positiivisesti — toisin sanoen MIKÄÄN ei pakota häntä ajattelemaan VAIN negatiiisia ajatuksia.
Ja jos ajattelet että “hänen tilanteessaan KUKA TAHANSA olisi masentunut”, mieti tarkkaan — onko ihan totta, ettei maailmasta löydy ketään, joka vastaavantyyppisessä tilanteessa EI ole masentunut, vaan esimerkiksi taisteluhaluinen, kärsivällinen tai jopa huoleton. Minä en keksi yhtään ainoaa esimerkkiä, josssa ihan tosiasiallisesti kuka tahansa olisi masentunut.

3. Jos masentunut pystyy ajattelemaan yhdenkin vähintään neutraalin tai suorastaan positiivisen ajatuksen, eikö silloin ole väärin väittää, ettei hän pysty ajattelemaan kuin masentavia ajatuksia?

Ks. yllä.

4. Kun kuuntelet masentuneen juttuja (tai kuuntelet itse masentuneena omia juttujasi), ovatko jotkin hänen väittämistään epätosia?

Minun näkemykseni mukaan valtaosa masentavista ajatuksista on nimenomaan epätosia tai ns. makuasioita. Jos lause sisältää sanat “ei koskaan” tai “ikinä” tai “aina”, se on mitä suurimmalla todennäköisyydellä epätosi, ellei kyse ole esimerkiksi maan vetovoimasta tms. tai siitä että tunnemme vain ja ainoastaan ajatuksemme.

Jos ajatus sisältää mitään faktahenkisiä väittämiä tulevaisuudesta, se on epätosi, koska kukaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Jos ajatus sisältää mitään faktahenkisiä väittämiä siitä, mitä toiset ihmiset ajattelevat tai tarkoittavat, se on epätosi, koska kukaan meistä ei voi täydellä varmuudella tietää mitä muut ajattelevat.

Jos ajatus sisältää negatiivisia väittämiä masentuneen ihmisarvosta, hyvyydestä, rakastettavuudesta jne. se on epätosi.

jne.

5. Jos masentunut pystyy uskomaan faktaksi epätosia väitteitä esim. tulevaisuudesta, onko hänellä silloin olemassa jokin fysiologinen este, joka estää häntä esim. näkemästä, että kaikki hänen tunteensa johtuvat vain ajatuksista?

No ei ole.

Jokainen meistä tuntee vain oman ajattelunsa eli kaikki tunteemme ovat ihan oikeasti seurausta vain ja ainoastaan omista ajatuksistamme. Pystyn näyttämään tämän toteen ihan minkä asian suhteen. Mikään ei myöskään “pakota” meitä ajattelemaan vain yhdellä tavalla tietystä asiasta tai tilanteesta. Ei aivokemiamme, ei historiamme, ei uskomuksemme, ei yleinen moraali, ei yhtään mikään.

Jos pystymme uskomaan todeksi epätosia väitteitä, pystymme vielä helpommin uskomaan todeksi totuuden, kunhan vain näemme miten se pätee omalla kohdallamme. Kyllä, siihen saatetaan tarvita jonkun sellaisen apua, joka näkee totuuden ihmismielen toiminnasta meitä kirkkaammin ja osaa auttaa meitä näkemään, miten se pätee omassa todellisuudessamme. Mutta kellään meillä ei ole mitään fysiologista tai edes psykologista estettä, joka estäisi meitä näkemästä jopa masentuneena totuuden itsestämme ja ajatuksistamme.

Masennus johtuu pohjimmiltaan vain ajatuksista — ja jokainen voi nähdä sen omalla kohdallaan todeksi

Olen täysin vakuuttunut siitä, että masennuksessa on loppukädessä kyse siitä, että otamme omat masentavat ajatuksemme liian vakavasti, koska emme ymmärrä miten ihmismieli, ajattelu ja tunteet toimivat.

Samoin olen täysin vakuuttunut siitä, että meillä on kaikilla kyky ymmärtää miten ihmismieli, ajattelu ja tunteet toimivat ja sitä kautta lopettaa turha stressaaminen, murehtiminen ja masentuminen.

Toki on täysin eri asia, onko joku valmis luopumaan masennuksesta ja onnistuuko kukaan auttamaan häntä näkemään mistä väärinkäsityksestä on kyse.

Mitä suurempi yleisö ymmärtää, miten mielemme toimii ja miten ajatukset luovat kaikki tunteemme ja sitä kautta kokemuksemme elämästä, sitä enemmän myös masentuneilla on mahdollisuuksia saada uusi näkökulma omaan ajatteluunsa.

Siksi(kin) näen Stressitön Suomi 2022 -kampanjani tärkeänä ja mietin parhaillaan tapoja tehdä tästä yleisempää tietoutta. Onko sinulla jotain ideoita? Ota yhteyttä: kutri@kutri.net

(Ja te, jotka olette jo ilmoittaneet olevanne messissä tässä hankkeessa, olen ottamassa teihin lähiaikoina yhteyttä.)


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *