Miksi tunteille ei tarvitse tehdä mitään?

Tuli puhetta siitä, miten eri terapiamuodot ja vastaavat lähtevät myös siitä, että ajatukset luovat tunteemme. Siitä tuli mieleen, että haluan kertoa tarkemmin pääkohdista, jotka mielestäni erottavat kolmeen prinsiippiin perustuvat lähestymistavat muista tuntemistani tai tietämistäni lähestymistavoista (kuten esim. NLP).

Kolmeen prinsiippiin (3P) perustuvissa lähestymistavoissa sillä ei ole mitään väliä, mistä ajatukset tulevat, koska ne:

  1. Ovat vain ajatuksia,
  2. menevät ohi omia aikojaan ja
  3. ikäväkin olo on ok — varsinkin kun tajuaa, että se on seurausta ajatuksesta ja menee ohi omia aikojaan…

3P lähtee siitä, että mielentilojen vaihtelu on luonnollista ja automaattista eikä sille tarvitse tehdä mitään. Toisin sanoen on täysin luonnollista eikä mitenkään ihmeellistä, että välillä on huonompi fiilis ja välillä parempi fiilis.

Mitä enemmän olen itse tässä asiaa pohtinut, sitä enemmän epäilen, että mielentilat vaihtelevat jollain omalla rytmillä ja logiikalla, jolla ei välttämättä ole kauheasti tekemistä esim. ulkoisten tapahtumien, fyysisen tilan, aiempien tapahtumien kanssa jne. — TAI sitten siihen liittyy niin monia osatekijöitä, että on täysin mahdotonta ennustaa mikä mielentila tulee olemaan tietyssä tilanteessa. Ja jos et jo tiennyt tätä: ihmiset ovat ihan tutkitusti järjettömän huonoja arvaamaan ennalta miten tietynlainen tilanne saa heidät tuntemaan.

Ja olen täysin varma siitä, että mielialojen kuuluu vaihdella ja että sillä on jokin mielenterveyteen liittyvä tehtävä. Kehossamme on useita erilaisia sykleissä ja rytmeissä toimivia toimintoja — miksei mielentila tai mieliala voisi olla sellainen.

Epäilen vahvasti, että monelle käy mielialojen kanssa käy vähän samalla tavalla kuin joillakin käy PMS:n kanssa.

  1. PMS:n aikaan testosteronitaso on suhteessa korkeammalla kuin muun kierron aikaan.
  2. Voi olla, että kehossa on vähän kireämpi, sähköisempi tai levottomampi olo. Korkeassa mielialassa emme kiinnitä siihen huomiota, alhaisessa mielialassa kiinnitämme siihen paljon huomiota.
  3. Jos ei tajua, että kyseessä on PMS, alkaa miettiä “mikä saa mut näin levottomaksi/hermostuneeksi”.
  4. No, koska ihmismieli on niin loistava keksimään selityksiä ja löytämään asiayhteyksiä, löydämme kyllä jonkin hyvän syyn josta olla vihainen/ärtynyt.
  5. Alamme ajatella asiaa, jolloin tuntemus muuttuu tunteeksi. Sitten jos olemme sitä mieltä ettei ole OK olla vihainen tms. ja alamme fiksata tunnetta ja oletettua syytä (puoliso, lapsuuden trauma jne.), joudumme syvemmälle kuoppaan.

Tässä on kirjoitukseni siitä, miten PMS suhteutuu kolmeen prinsiippiin.

Veikkaan siis, että samalla tavalla moni meistä tulkitsee oman mielentilansa väärin:

  1. Ensin mielentila laskee eli tietoisuus kaventuu syystä tai toisesta.
  2. Mieleen tulee matalampi ajatus, josta tulee paska fiilis.
  3. Koska emme ole OK sen kanssa, että on paska fiilis, alamme miettiä mikä olisi voinut aiheuttaa ajatuksen, josta tulee paska fiilis (tai pahimmillaan mistä paska fiilis johtuu).
  4. Löydämme syyn pahaan oloon ja yritämme korjata sitä. Ajatukselle antamamme huomio saa sen tuntumaan isommalta ja todemmalta — joltain ihan muulta kuin vain ajatukselta.
  5. Mielialamme laskee, koska nyt alkuperäisen ajatuksen “päälle” ajattelemme ajatuksia tyyliin “miksi mulla on aina huono olo”, “miksi toi toinen pahoitti mun mielen”, “tämä mun paha mieli johtuu varmaan mun lapsuuden traumasta”, “mussa on jotain vikaa, koska mulla on paha olo”, “mä en kestä tätä pahaa oloa — mun on pakko päästä siitä eroon, mutta miten” .
  6. Saatamme kokeilla tekniikoita pahan olon lievittämiseen tai yrittää kieltää negatiivisen tunteen tai ajatuksen. Jos mielentilamme sattumalta samaan aikaan lähtee nousuun (niin kuin olisi ehkä lähtenyt muutenkin), luulemme tekniikan auttaneen. Jos (ja yleensä kun) tekniikka ja varsinkaan ajatuksen kieltäminen ei auta, alamme ajatella ajatuksia tyyliin: “Miksei tää toimi?”, “Mitä mä teen väärin?”, “Mä olen toivoton tapaus!” — ja taas mieliala saattaa laskea entisestään.
  7. Jossain vaiheessa ajatuksemme katkeaa ja mielentilamme lähtee taas nousuun — niin kuin olisi lähtenyt nousuun jo paljon aiemmin, jos emme olisi tehneet huonosta tunteesta ongelmaa.
  8. Koska emme tajua että mielentila nousi ihan itsestään, ilman että teimme mitään erityistä — tai juuri siksi, ettemme tehneet mitään erityistä — luulemme että se, mitä tapahtui ennen mielentilan nousua aiheutti nousun. Tai olemme hämmentyneitä, koska emme ymmärrä mitä juuri tapahtui.
Vertailun vuoksi näin suhtaudun omiin mielentiloihini näin:
  1. Mielentila laskee syystä tai toisesta.
  2. Huomaan laskun koska minulla on huono fiilis ja/tai huomaan ajattelevani raskaalta tuntuvia ajatuksia.
  3. Totean tunteen ja sen, että mielentilani on alhainen. Tiedän, että kohta se nousee omia aikojaan.
  4. Keskityn tekemään asioita, jotka eivät vaadi juurikaan ajattelua.
  5. Mielentila nousee omia aikojaan ja alan taas tehdä asioita, jotka vaativat ajattelua.

Useampi opettaja — ja myös jutun nyt tajunnut koulukaverini — toteaa että monille kaikkein vaikeinta onkin juuri se, että huonoille fiiliksille ei tarvitse tehdä mitään. Olemme niin tottuneet pätemään ja kontrolloimaan ja fiksaamaan, että ajatus siitä, että antaa ajatusten ja tunteiden vain mennä ja tulla tuntuu vieraalta.

Uskon, että minulle tämän mallin omaksuminen on ollut helppoa siksi, että:

A)

En ole työkseni fiksannut muiden henkisiä ongelmia (joita ei olisi tarvinnut fiksata, koska ne eivät ole oikeasti ongelma) joten en joudu nyt tunnustamaan olleeni väärässä ja aiheuttaneeni muille ihmisille turhaa tuskaa ja ajan- ja energianhaaskausta.

Esimerkiksi alunperin perinteistä terapiaa harjoittanut George Pransky kertoi “sydämensä valahtaneen”, kun hän  yhtäkkiä ymmärsi kolme prinsiippiä ja tajusi miten hirvittävän määrän oli aiheuttanut potilailleen täysin turhaa tuskaa antamalla heidän velloa ikävissä muistoissa ja tehdä ongelman ikävistä tunteista, jotka olivat osa normaalia inhimillistä kokemusta. Tätä nykyä hän siirtää keskustelun erittäin nopeasti yleisemmälle tasolle, jolloin ihmisiä ei väen vängällä roikoteta negatiivisissa ajatuksissa, jolloin he voivat palata nopeammin hyvään fiilikseen.

B)

Haluan karsia elämästäni kaiken turhan tekemisen, jotta voin keskittyä luomaan uusia juttuja, joista olen innoissani.

Kyllä, nyt näen miten järjettömän määrän energiaa, aikaa ja rahaa olen haaskannut yrittämällä korjata ongelmia, jotka eivät olleet ongelmia. Siinä sivussa tulin tehneeksi kaikenlaisia typeryyksiä, jotka olisi voinut ihan hyvin jättää tekemättä.

Ei, en kadu itsehutkiskeluun hassattuja vuosia, koska katumus olisi sekin turhaa ajanhaaskausta. Toimin aina parhaan tietämykseni mukaan. Tuolloin en tiennyt mitä tiedän nyt. Ja nyt teen parhaani, että muilla olisi mahdollisuus nähdä minua nopeammin miksi on turhaa tehdä omista huonoista fiiliksistä ongelmaa.

KERTAUS

Kolmessa prinsiipissä lähdetään siitä, että inhimillisen kokemuksen syntyperiaatteiden ymmärtäminen riittää.

Että on luonnollista että mielentilat vaihtelevat. Että on OK, että päähän tulee välillä hullujakin ajatuksia. Että on OK ettei koko ajan ole huippuinnostunut ja energinen ja onnellinen olo.

Että ei aleta korjata ajatuksia ja tunteita, jotka korjaantuvat kuitenkin ihan kohta itsestään. Että ei lisätä ikävän lähtötunteen päälle lisää tunteita tekemällä ikävästä lähtötunteesta ongelmaa.

Minulle tässä mallissa olennaisinta on se, että säästetään hurja määrä aikaa ja energiaa, jolloin on helpompi keskittyä olennaiseen: elämästä nauttimiseen ja uusien asioiden luomiseen.

 

Nyt kesällä on tulossa Löydä itsesi -kurssi, joka keskittyy siihen, mitä voi tehdä ajalla ja energialla, joka vapautuu kun ei enää tarvitse korjata omia tunteitaan. Lisätietoja kurssista tulee pian, nyt perustiedot löytyvät  palvelut-osion loppupuolelta. Rakastu itseesi -kurssilaiset saavat -50 €:n alennuksen Löydä itsesi -kurssista.

VIP-jäsenet saavat jäsenyystyypistä riippuen -5 % tai -10% alennusta kursseista.


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

3 Comments

  1. Sä haluat karsia elämästäsi kaiken turhan tekemisen,mistä tiedät mikä mikä kulloinkin on turhaa.Eikös sitä tee kaikenlaista ajattelematta sen turhuutta tai hyödyllisyyttä erikseen,jälkeen päin ehkä huomaa jonkin tekemisen turhaksi,luulen/oon havainnut.Osa turhasta taitaa kuulua niihin päivittäisiin rutiineihinkin nyky ihmisillä,kun kaikki hokee kiirettä yhtenään.Mä oon alkanut kevään aikana hankkiutumaan eroon kaikesta ylimääräisestä ja turhasta tavarasta,mutta tuntuu siltä että nuo varastot on ehtymättömiä evätkä suostu tyhjenemään.Vielä kun osaisi olla varastoja välpätessä tunteeton ja kaapia kaikki pois ilman yhtään ajatusta,ois aika guru!Pian on muutto edessä,uuteen kotiini vien vain tarpeellista tavaraa,kaikki muu päätyy muualle,se on varma 🙂

  2. Mielentilojen vaihtelulla on hermostollinen perusta. Meidän neurologia hahmottaa asioita vastakohtien kautta. Kylmä versus kuuma, kova versus pehmeä, suru versus ilo jne. Tai nämä nimet me olemme eri tiloille antaneet kielellisesti. Jollekin “ikävä tunne” on positiivinen. Esimerkiksi extreme-urheilijat nauttivat niistä “kauhun” tunteista, jotka monet kokevat negatiivisina. Mikä on sitten loppujen lopuksi “totta” vaihtelee yksilön mukaan. Se mikä on “totta” toiselle ei ole sitä välttämättä toiselle.

  3. Uskon,että kaikkien mielentilojen ymmärtäminen ei ole tarpeellista,myös siihen,että kaikki mielentilat ovat seurausta jostain.Joskus vaan käy niin että mieli ei tahdo nousuun tai laskuun ilman jonkinlaista ponnistelua.Uskon myös siihen,että mielialat ovat tärkeitä elämän kasassa pysymisen pilareita.Ois se kauheeta jos mieli ois pelkkää tasaista pötköä,eihän mikään tuntuisi miltää ikinä.En halua latistaa elämääni liialla järkeilyllä,en myöskään koe tarpeelliseksi olla koko ajan tietoinen siitä,mistä erilaiset päivät johtuvat.Pitää elämässä mausteita olla,joskus vaikka paljonkin,mun aivotoiminta tarvitsee hommia sopivasti :))

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *