Kahvilla Katrin kanssa 032: Mitä tehdä ikäville tunteille?

Hahaa! Rakastan The Willpower Instinct -kirjaa! Se nimittäin osoittaa tieteellisin tutkimuksen että minä ja Supercoach Academyn opettajat olemme oikeassa!

Tällä vajaat viisi minuuttia pitkällä videolla kerron tieteellisten tutkimusten valossa kaikkein parhaasta tavasta toimia omien negatiivisten tunteiden kanssa.


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

4 Comments

  1. Mulle tuli paska fiilis (siitä, että olen yksinäinen) ja ajattelin etsiä jonkun Katrin videon, joka veisi pahan olon pois (toisi tilalle mukavempia ajatuksia). Löysin tämän videon. En nyt tiedä tajusinko yhtään mitään vai olenko vain liian alhaisessa mielentilassa tajuamaan mitään. Tässä on kai kyse sellaisista ajatuksista, joilla ei ole todellisuuspohjaa? Sellaisista, jotka ovat esim. murehtimista jostain tulevasta? Miten paska ajatus voi mennä kohta ohi jos se perustuu johonkin tosiasiaan? Siis toki se välillä lieventyy, mutta kummittelee aina kuitenkin taustalla valmiina “hyökkäämään kimppuun” kun saa sopivan ärsykkeen. Vai pitääkö mun siis hyväksyä se, että on paha olo siksi että olen yksinäinen? Mutta sehän vain pitää sitä pahaa oloa yllä.

    • En tiedä onko mielialasi jo noussut, mutta jos muistelet mitä ajatuksia päässäsi pyöri kun tunsit olit yksinäinen, kumpi vaihtoehto oli lähempänä totuutta:

      1. VAIHTOEHTO:
      Tunnen itseni yksinäisesksi, koska olen juuri nyt yksin, vaikka mieluummin olisin jonkun toisen kanssa.

      2. VAIHTOEHTO:
      Mä olen niin yksinäinen. Kukaan ei välitä musta. Mä olen aina yksinäinen. Mitä jos mä en ikinä löydä ketään? Ehkä mä joudun olemaan koko elämäni yksin.

      Ykkösvaihtoehto on totta — kakkosvaihtoehto pitkälti spekulaatiota.

      Eli monesti asiat, jotka aiheuttavat meille suurimman tuskan ovat omia kuvitelmiamme tulevaisuudesta. Jos uskot kohdan kaksi olevan totta, tunnet vain kurjaa oloa.

      Et voi koskaan varmuudella tietää miksi mielialasi lähti juuri sillä hetkellä laskuun. On myös mahdollista että satuit olemaan väsynyt, nälkäinen ja kärsimään PMS-oireista, kun mieleesi juolahti että olet niin yksinäinen — ja sitten tässä alhaisessa mielentilassa alat jo kuvitella miten joudut olemaan koko loppuelämän yksin, vaikkei se ole totta.

      Jos keskityt vain siihen, mikä on absoluuttisesti totta JUURI SILLÄ HETKELLÄ — olet yksin vaikka haluaisit olla jonkun kanssa — voit lähteä helpommin tekemään asialle jotain. Varsinkin siinä vaiheessa kun huomaat mielialasi nousseen eli olosi tuntuvan kevyeltä, helpolta ja rennolta ja ajatusten kirkkaalta, voit miettiä “mitä minä voisin tehdä löytääkseni seuraa”.

      Voit myös ajatella asian niin päin, että hyvä olo kummittelee koko ajan taustalla ja paha mieli on vain hetkellinen häiriötila — koska neurologisesta näkökulmasta asia on nimenomaan niin päin. Eli mielesi pyrkii koko ajan kaikin tavoin takaisin hyvään oloon. Siksi ajatuksen katketessa olosi muuttuu levolliseksi.

      Huomaa myös että jos löydät itsellesi kumppanin, sinulle tulee silloinkin huonoja hetkiä — mutta sitten saatat miettiä “miksi ton pitää koko ajan roikkua tossa — mä haluaisin olla välillä yksin”. 🙂

      Toivottavasti tämä selvensi.

  2. Kyllähän se mieliala siitä tosiaan taas nousi ja on pysynytkin ihan hyvänä. Noista vaihtoehdoista ovat molemmat tosia. Eli tunsin olevani juuri nyt yksin (koska ympärillä on paljon kesätapahtumia eikä itselläni ole niihin ketään seuraksi). Siitä se sitten jatkuikin tuohon 2. vaihtoehtoon.

    Tuosta “voit helpommin lähteä tekemään jotain” kommentista alkaa helposti uusi negatiivinen ajatuskierre, kun mielestään on jo paljon yrittänyt tehdä, mutta asia ei silti muutu (“mikä mussa on vikana”..).

    Tuo on ihan hauska ajatus, että “hyvä olo kummittelee taustalla” 🙂

    Kiitos vastauksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *