Aito halu

Mistä tiedät onko sinulla aito halu tehdä jotain vai yritätkö vain uskotella itsellesi, että haluat tehdä sen?

Jos joudut miettimään koko asiaa, tällöin melko varmasti kyse on jostain, mitä et oikeasti halua tehdä.

Edellisessä blogikirjoituksissesani sivusin aitoa halua puhuessani visioista. Aito halu tuntuu kumpuavan sisältämme, mutta kyse ei todellakaan ole mistään mystisestä tai maagisesta ilmiöstä, kuten esim. K3 Fitneksen Juhani epäili tämän blogkirjoituksen kommenttiosastolla.

Aito halu on sen näkemistä, mikä on meille aidosti tärkeää ja mikä ei.

Oletko koskaan ollut stressaantunut niskaasi kertyneistä velvollisuuksista, kun yhtäkkiä jotain järkyttävää tapahtuu: joudut kohtaamaan kuoleman, lapsesi sairastuu vakavasti, joudut onnettomuuteen tai poikkeuksellinen katastrofi tyyliin Aasian Tsunami tai 9/11 vie koko huomiosi? Yhtäkkiä kaikki ne velvollisuudet, jotka hetki sitten tuntuivat ahdistavan tärkeiltä, menettävät merkityksensä ja niiden stressaaminen tuntuu naurettavalta ja lapselliselta verrattuna Oikeisiin Ongelmiin.

Tai ehkä olet ollut tilanteessa jossa päiväsi on näyttänyt olevan täynnä ja olet miettinyt miten saat kaikki hurjan vaativat tehtävät suoritettua, kun yhtäkkiä kaverisi soittaa ja tarjoaa lippuja tapahtumaan, johon haluat koko sydämestäsi mennä. Yhtäkkiä huomaat karsivasi tehtävälistalta turhina tehtäviä, jotka äsken olivat “ihan pakko tehdä” -listalla ja hoitavasi ennätysajassa ja energisesti jutut, jotka vielä äsken tuntuivat mahdottoman hankalilta ja työläiltä.

Tai ehkä stressaat ihan hulluna siitä, ettet näytä saavan jotain tehtävää ajoissa valmiiksi, että joudut perumaan jonkin tapaamiseen tai olet siitä myöhässä — kunnes saat selville että vastapuoli on ollut niin kiireinen omien juttujensa kanssa, että on vain tyytyväinen siitä, että tapaamisenne peruuntui tai teet lupaamasi asian vähän myöhemmin kuin mitä olit luvannut.

Mikä on oikeasti tärkeää?

Väitän, että Pareo-prinsiipin mukaisesti 80 % työlistallasi olevista asioista on sellaisia, joiden tekemättä jättäminen tai tekeminen myöhemmin tai vähemmällä vaivalla kuin milloin ja miten ne mielestäsi pitäisi tehdä, ei vaikuta juurikaan konkreettisesti elämäsi laatuun puoleen tai toiseen.

Näemme tämän aina kun katsomme elämäämme mielenrauhassa ja ilman turhia tunnelatauksia ja tarinoita siitä, millaisia ihmisiä meidän pitäisi olla.

Olet varmasti kuullut tarinan kalastajasta, joka istui eteläisen meren rannalla kalastamassa. Lomalla oleva liikemies kiinnitti huomiota siihen, miten kalastaja kalasti koko päivän joka päivä. Lopulta liikemies lähestyi kalastajaa ja kysyi tältä: “Mikset ota lainaa ja hanki venettä ja verkkoja.”

“Mitä minä niillä tekisin?”, kalastaja ihmetteli. “Saalistani riittää hyvin ruokaa perheelleni ja parille naapurille myytäväksi asti.”

“Saisit verkoilla niin paljon enemmän kalaa että voisit  myydä sitä muillekin”, Liikemies selitti. “Ja jos kalastat oikein ahkerasti, saat pian velkasi maksettua ja hankittua toisenkin veneen, jolloin tienaat vieläkin enemmän. Jos jatkat laivueesi laajentamista, voit päästä kymmenessä vuodessa niin pitkälle, että voit perustaa oman kalajalostamon. Sitten vasta alatkin tienata! Kun painat kurinalaisesti pitkää päivää toiset 10 vuotta, voit päästä hyvinkin ennenaikaiselle eläkkeelle.”

“Ja mitä minä sitten tekisin”, kalastaja ihmetteli.

“No vaikka kalastaisit päivät pitkät ihan vain huviksesi”

Me teemme samaa omien ajatuksiemme kanssa. Kerromme itsellemme, ettemme voi olla rauhassa tai onnellisia, ennen kuin olemme täyttäneet itse itsellemme asettamamme tavoitteet: saaneet hyvän parisuhteen, tienanneet x-määrän rahaa, hoitaneet kaikki velvollisuutemme, treenanneet kroppamme huippukuntoon, selvittäneet lapsuuden traumamme jne. Emme sano “EI” kun muut pyytävät apuamme, vaikka kalenterimme on jo tupaten täynnä, koska kerromme itsellemme ettemme voi tuntea itseämme rakastettavaksi jos muut ovat vihaisia meille.

Lopulta olemme tilanteessa, jossa työlistamme on täynnä asioita, joita emme halua tehdä. Sen sijaan että pysähtyisimme kaikessa rauhassa fiilistelemään, mitkä asiat ovat meille oikeasti tärkeitä ja sitten raakkaisimme työlistalta pois kaiken sen, mikä ei tue näitä elämämme perusasioita, alamme epätoivon vimmalla motivoida itseämme tekemään työlistallemme usein sattumanvaraisesti kertyneitä tehtäviä.

Sen sijaaan  että näkisimme, että olemme ehjiä, hyviä ja rakastettavia, alamme valehdella itsellemme että meissä on jotain vikaa ja olemme laiskoja tai muuten huonoja kun emme tee työlistallamme olevia asioita. Sen sijaan että muistaisimme, että voimme antaa itsemme olla onnellisia minä hetkenä hyvänsä, alamme kiristää itseämme onnellisuudella ja hyvällä ololla tekemään asioita, joita emme oikeasti halua tehdä, koska syvällä sisimmässämme tiedämme etteivät ne tue meille tärkeitä asioita.

Tehtävä

1. Kirjaa ylös ihan kaikki mielessäsi pyörivät tehtävät eli asiat, joista ajattelet “mun pitäisi…” ja “mä haluan…”

Lisää listaan myös unelmat, olivat ne sitten tavoitteita, visioita tai haaveita.

Tehtävien kirjaaminen auttaa välittömästi tyhjentämään päätäsi, koska niin kauan kuin vain pyörität tehtäviä päässäsi, palautat ne mieleesi useita kertoja päivässä, jolloin tavallaan yksi tehtävä tuntuu mielessäsi moninkertaiselta.

2. Katso listaasi. Mitkä tehtävät voit ja haluat jättää tekemättä tai delegoida jollekulle toiselle?

Mistä tehtävistä näet jo suoraan, ettet halua tehdä niitä, ja jos jätät ne tekemättä tai delegoit ne eteenpäin, kukaan ei kuole, saa fyysisiä vammoja tai menetä merkittäviä summia rahaa?

3. Jos tietäisit täysin varmasti, että mikään mitä teet, ei tee sinua onnellisemmaksi tai onnettomammaksi mitä olet nyt, mitkä tehtävistä jättäisit tekemättä tai delegoisit eteenpäin?

4. Jos tänään tapahtuisi jotain järkyttävää — läheisesi kuolisi tai sinulta löydettäisiin syöpä, mitkä jäljellä olevista tehtävistä jättäisit tekemättä tai delegoisit jollekulle toiselle?

5. Jos saisit jäljellä olevan työlistasi käsiisi sitten kun täytät 80-vuotta, mitkä tehtävät näyttävät siinä vaiheessa turhilta?

Toinen versio: jos 80-vuotias Sinä ilmestyisi nyt aikakoneella tulevaisuudesta luoksesi, mitä hän käskisi sinun tehdä tai jättää tekemättä?

Tässä vaiheessa listasi on todennäköisesti lyhentynyt — ehkä jopa radikaalisti. Miltä listan katsominen tuntuu nyt?

6. Onko listalla vielä asioita, joiden tekeminen tuntuu vaikealta, tylsältä tai raskaalta?

Mikä sinulle on oikeasti tärkeää?  Miten jäljellä olevat tehtävät voisivat tukea näitä asioita?

Kuvitellaan että esimerkiksi lapsesi turvallisuus on sinulle tärkeää, mutta auton katsastaminen tuntuu vaikealta. Mitä jos katsastuksessa kävisi ilmi, että autosi jarruissa on vika, joka voi saada ne lukkiutumaan kesken ajon ja sinut vaaralliseen onnettomuuteen lapsesi kanssa. Eikö ole parempi käydä tsekkauttamassa, että autosi on kunnossa ja jos se ei ole, korjauttamassa se?

Vaaditko itseäsi suorittamaan tehtävän nopeammin tai täydellisemmin kuin mitä se oikeasti tarvitsee tehdä?

Haluatko koko sydämestäsi olla fyysisesti paremmassa kunnossa, mutta sinun on vaikeaa lähteä salille, koska odotat itseltäsi että sinun pitää treenata tunti viitenä päivänä viikossa? Lopputuloksena et mene salille ollenkaan.

Kun näet että päätavoitteenasi on olla fyysisesti paremmassa kunnossa kuin nyt, EI treenata tietyllä tavalla ja että liian kovat odotuksesi estävät sinua saavuttamasta tavoitteesi, mielesi vapautuu keksimään muita tapoja kehittää kuntoa. Saatat esimerkiksi huomata miten on fiksumpaa käydä puoli tuntia päivässä salilla kolmena päivänä viikossa ja 2-3 muuna päivänä tehdä jotain kevyempää liikuntaa.

Teetkö tehtävästä isomman kuin se on liittämällä siihen ihmisarvosi, onnellisuutesi tms.?

Joskus tehtävät tuntuvat niin raskailta, koska yritämme motivoida itseämme tekemään ne ajattelemalla että “olen huono ihminen, jos en tee tätä” tai “sitten puolisoni rakastaa minua, kun saavutan tämän tavoitteen” tai “en voi olla onnellinen ennen kuin teen tämän”.

Mikään teko, valinta tai olosuhde ei OIKEASTI itsessään tee sinua paremmaksi tai huonommaksi ihmiseksi, onnellisemmaksi tai onnettomammaksi tai kerro että olet rikki tai hajalla. Sinä liität siihen mielessäsi tietyn arvolatauksen.

Sinä olet aina vain yhtä ehjä, hyvä ja rakastettava kuin olit jo syntyessäsi. Joskus ajattelet asioita, joista sinulle tulee kurja olo. Joskus ajatuksesi tai kurja olosi johtavat valintoihin ja tekoihin, jotka eivät edesauta sinun tai muiden hyvinvointia. Joskus ajattelet asioita, joista sinulle tulee hyvä olo ja teet valintoja ja tekoja, jotka edesauttavat sinun ja muiden hyvinvointia.

Ajatukset tulevat ja menevät — ja sitä kautta tulevat ja menevät tunteemme ja tekommekin. Sinä et ole tekosi, tunteesi ja ajatuksesi. Olet se, joka ajattelee, tuntee ja tekee.

Sillä hetkellä kun lopetat itsellesi valehtelun, että tekosi, tunteesi tai ajatuksesi tarkoittavat, että olet tietynlainen ihminen, alat taas ajatella selkeämmin. Kun ajattelet selkeämmin, teet viisaampia valintoja.

Jos tykkäät siitä miten lähestyn näitä kysymyksiä, tsekkaa Kutri.net:in VIP-sivusto, jossa on jo pitkälti toistasataa vastaavanlaista kirjoitusta tehtävineen.


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet
Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä.
Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *