Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Ennen kuin kerron mikä tekee sinut onnelliseksi, minun pitää tietää mitä sinä tarkoitat onnellisuudella.

Tarkoitatko onnellisuudella sitä levollista perustyytyväistä oloa, että kaikki on niin kuin pitääkin ja että kaikki järjestyy parhain päin, vaikket tiedä miten?

Minä kutsun sitä tunnetta mielenrauhaksi ja Michael Neill “sisäiseksi hyvinvoinniksi”.

Tämä tila on luonnollinen perustilasi, johon palaat aina kun ajatuksesi ja tunteesi rauhoittuvat. Jos et ole huomannut käyväsi tässä tilassa useita kertoja päivässä, se johtuu vain siitä, ettet ole kiinnittänyt huomiota niihin hetkiin, kun olet tässä tilassa.

Tai ehkä määrittelet onnellisuuden niin kuin minäkin ja tarkoitat onnellisuudella sitä kiitollisuudensekaista ihmetystä siitä, miten hyvin asiat ovat — tai jokin asia on. Tämä tunne on seurausta omista ajatuksistasi.

Jos kutsut onnellisuudeksi tunnetta, jossa sinua naurattaa ja sisälläsi tuntuu kuplivan kevyt ja valoisa energia, sekin on seurausta ajatuksistasi. Minä kutsun tätä tunnetta iloksi.

Sillä miksi kukakin kutsuu mitäkin tunnetta ei ole sinällään mitään väliä.

Olennaisinta on tajuta, että se perushyvä, syvä ja levollinen fiilis siitä, että tässä hetkessä kaikki on niin kuin pitääkin ja kaikki järjestyy jotenkin, vaikket tiedä miten, on perusolotilasi.

Se on sinun perusolotilasi samalla tavalla kuin veden perusolotila on tyyneys. Heti kun tuuli, merivirrat ja muut ulkoiset tekijät lopettavat veden liikuttamisen, vesi pysähtyy paikalleen.

Heti kun sinä lopetat omien tunteiden loiskuttamisen tunteita herättävillä ajatuksillasi, mielesi tyyntyy.

Ihan kaikki muut tunteet — suru, ilo, viha, innostus — ovat vain hetkellisiä heilahduksia pois perustunnetilastasi.

Miten lopettaa ajattelu?

Moni — mukaanlukien minä ennen — saattaa vetää tästä johtopäätöksen, että jos haluaa kokea enemmän mielenrauhaa, pitää lopettaa ajattelu.

Muuten hyvä, mutta et voi kontrolloida mitä ajatuksia mieleesi nousee.

Michael Neill, joka Hayhousen kirjailijana tuntee useimmat maailman suosituimmat self help -kirjailijat kuten Wayne D. Dyerin, Byron Katien, Debbie Fordin, Carolyne Myssin sekä tietysti Louise L. Hayn itsensä vakuuttaa, etteivät edes ne kirjailijat, jotka kirjoittavat ajatusten hallinnasta hallitse ajatuksiaan jatkuvasti.

Ajatukset tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Joidenkin tahojen mukaan ajattelemme yli 70 000 ajatusta päivässä, joista tiedostamme ajattelevamme vain 3000 ajatusta. En tiedä miten kukaan voisi laskea ajatusten määrän, joten lähden siitä, että tämä on vain symbolinen luku, mutta sen idea on oikea. Pelkästään tätä lukiessasi mielessäsi on vilahtanut jo useita kymmeniä ellei satoja ajatuksia, joista useimmat ovat kestäneet sekunnin murto-osia.

Ajatuksia kuten: “Mikä toi ääni oli? Ai se oli naapuri joka tuli kotiin.” “Mikä tän pointti on.” “Tosta olen eri mieltä.” “Kai nyt Wayne Dyer pystyy kontrolloimaan ajatuksensa.” “Pitää muistaa palauttaa se kirja kirjastoon.” “Oho, koneen akku loppuu kohta.” “Mun varpaita palelee.” Osa ajatuksista ovat vain mielikuvia kuten poutapilvet taivaalla, kaikki ne asiat jotka tekevät sinut onnelliseksi, se kerta kun olit viimeksi surullinen, jne.

Koska ajatukset pulppuavat sisältämme jatkuvalla syötöllä, yritykset kontrolloida tai ohjailla ajatuksia ovat hukkaan heitettyä aikaa ja energiaa.

Jos kerran juuri ajatuksemme luovat meissä tunteemme, tarkoittaako tämä sitä, että tunne-elämämme on täysin ajatusvirtamme armoilla? Ei tietenkään. Vaikket voi päättää mitä ajatuksia mieleesi nousee, voit päättää mille ajatuksille annat enemmän huomiota — jos millekään. Jos yrität kontrolloida tai “olla ajattelematta” tiettyä ajatusta, silloin annat sille enemmän huomiota, jolloin sen tuottamat tuntemukset vahvistuvat.

Minä olen huomannut omalla kohdallani, että jo se, että tunnistan tunteideni johtuvan ajatuksista, eikä ulkoisista tapahtumista, laimentaa niiden aiheuttamaa tunneraktiota. 

Tämä johtuu siitä, että silloin kun luulin että ulkoiset tapahtumat herättävät minussa tunteita, kurja tunne kasvoi isommaksi, koska siihen liittyi epätoivoinen ajatus: “olen tuon ulkoisen tapahtuman armoilla.”

Nyt kun tiedän että “tämä kurja tunne on seurausta siitä, että yritän motivoida itseäni tekemään jotain, suojella itseäni joltakin tai vaikuttaa jotenkin paremmalta ihmiseltä” ja että “mielenrauha on perustilani ja tämä ajatus ja tunne on vain ohimenevä ilmiö”, vajoan hyvin harvoin syvään epätoivoon tai ahdistukseen tai stressaannun yhtä hurjasti kuin ennen.

Uskomukset määräävät mitä tunteita ajatukset herättävät

Jos tarkkailet hetken aikaa ajatuksiasi, saatat huomata että osa ajatuksistasi herättää positiivisia tunteita (“elämä on ihanaa”), osa negatiivisia tunteita (“en tietysti saa nytkään mitä haluan”) ja osa ei herätä mitään tunteita (“jaahas, mitäs sitä söisi”).

Se, mitä tunteita tietty ajatus sinussa herättää riippuu uskomuksistasi. Uskomukset ovat käsityksiä syy- ja seuraussuhteesta ja siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa, mikä oikein ja mikä väärin:

  • “Jos rakastaa toista, on ystävällinen ja huomaavainen tätä kohtaan.”
  • “Minun pitää ansaita rakkaus.”
  • “Miehet ovat heikompi sukupuoli.”
  • “Lihaksikas nainen on ruma.”
  • “En kelpaa sellaisena kuin olen.”
  • “Kiltit tytöt ottavat muiden tarpeet aina huomioon ja minä haluan olla kiltti tyttö, koska kukaan ei tykkää tuhmista tytöistä.”
  • “Minä en ole liikunnallinen.”
  • “Minulla ei ole itsekuria.”
  • “Tarvitsen parisuhteen ollakseni onnellinen.”
  • “Rikkaat ovat itsekkäitä ja ahneita mulkeroita ja koska minä en halua olla itsekäs mulkero, en voi antaa itseni vaurastua.”
  • “Velkaantuminen on merkki ahneudesta, koska olen kuluttanut enemmän kuin minulla on varaa.”
  • “Köyhät ihmiset ovat laiskoja ja saamattomia.”
  • “Köyhät ihmiset ovat vapaita materialismin kirouksesta.”
  • “Kauneus ja viisaus ei viihdy samassa päässä.”
  • “Mikä ei tapa, se vahvistaa.”
  • “Itku pitkästä ilosta.”
  • “Paha saa palkkansa.”
  • “Kärsi kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat.”
  • “Tyhmä kun äänensä vaientaa, hän hiljaista viisasta muistuttaa.”

Koska jokaisella meillä on täysin erilainen kokoelma uskomuksia, kaksi ihmistä voi saada ihan päinvastaisia tunnekokemuksia samasta tilanteesta ja jopa samoista ajatuksista.

Emme voi muuttaa ajatuksiamme, mutta voimme vaikuttaa siihen mitä tunteita ajatuksemme herättävät kyseenalaistamalla uskomuksiamme.

Kun näet omat uskomuksesi uudessa valossa — tai ylipäätään tunnistat uskomuksen ajatusten ja tunteiden taustalla — parhaimmillaan ajatuksesi, tunteesi ja toimintasi muuttuu silmänräpäyksessä.

Esimerkiksi minä uskoin vuosia, että voin kokea itseni seksikkääksi vain jos toinen ihminen osoittaa seksuaalista halua minua kohtaan. Sen jälkeen kun näin miten minä luon seksikkään olon itselleni omilla ajatuksillani, en ole enää tuntenut tarvetta hakea seksuaalista huomiota muilta ihmisiltä.

Olen kirjoittanut uskomusten kyseenalaistamisesta niin täällä kuin Evita-lehden blogissa, mutta yksi tapa lähteä ihmettelemään omia uskomuksia on täydentää lause: “tämä ajatus herättää minussa näitä tunteita, koska uskon että…” tai “kerron itselleni että… koska uskon että…”

Huom!  Olen sitä mieltä, että niin kauan kun ikävät fiilikset eivät vaikeuta elämääsi liikaa, voi olla ajan haaskausta lähteä puuttumaan niiden takana oleviin uskomuksiin, koska ikävät tunteet menevät joka tapauksessa ohi heti kun ikävät ajatukset menevät ohi.

Miksi on tärkeää tietää mikä tekee sinut onnelliseksi?

Silloin kun kaikki menee hyvin ja koet onnellisuutta — tarkoititpa sillä minun mielenrauhaani tai sitä ihmettelevää kiitollisuutta jota minä kutsun onnellisuudeksi — sillä ei tietenkään ole mitään väliä, uskotko tunteen olevan seurausta ulkoisista tapahtumista vai näetkö sen olevan perustilasi tai seurausta ajatuksistasi.

“Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki.”

MUTTA jos onnen keskellä mieleesi hiipii ajatus “mitä jos menetän tämän” tai “mitä jos tämä lakkaa toimimasta” tai “mitä jos toi ei enää teekään mua onnelliseksi”, silloin on aika pysähtyä ja nähdä, että “se”, “tämä” tai “toi” ei alunperinkään tehnyt sinua onnelliseksi.

Vielä tärkeämpää on nähdä miten omat ajatuksesi ja niiden takana olevat uskomukset määräävät kokemasi onnellisuuden määrän silloin, kun menetät asian, jonka luulit tekevän sinut onnelliseksi.

Muuten voi käydä niin, että jos esimerkiksi olet valehdellut itsellesi että “voin olla onnellinen vain parisuhteessa” ja sitten menetät parisuhteesi, kiellät itseäsi tuntemasta onnea ennen kuin olet taas parisuhteessa.

Eli esimerkiksi yhtenä aamuna erosi jälkeen heräät ja tunnet olevasi täysin onnellinen ja tyytyväinen omassa uudessa kodissasi. Sitten havahdut ja välittömästi pilaat tunteen kertomalla itsellesi: “mä vaan kuvittelen olevani onnellinen — SITTEN mä vasta olen oikeasti onnellinen kun olen parisuhteessa.”

Voisitko antaa itsesi olla täysin onnellinen jo tänään, olipa elämäntilanteesi mikä tahansa?


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

Posted in:
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *