Tehokas tiistai

Aloitin aamun juoksu-kävelytreenillä, jonka piti alunperin olla juoksutreeni. En jaksanut laittaa sykemittaria päälle ja erehdyin ottamaan liian rytmikästä musiikkia tahdittamaan lenkkiä => innostuin juoksemaan alkuun liian lujaan sillä seurauksella että kilsan jälkeen olin jo ihan puhki. Loppujen lopuksi tulin sit juosseeksi noin 60 % koko puolen tunnin lenkistä ja siinä juoksupyrähdysten välissä sitten kävelemään loput.

Juoksin siis myös lauantaina (tunnin lenkki, josta 45 % juoksua) ja sunnuntaina (3 km “lenkki” juoksumatolla) — nyt polvilumpiot tuntuvat vähän hölmöltä. Pitää yrittää muistaa olla varovainen — mulla kun on vähän turhan irtonaiset polvilumpiot, ja jos siis niitä paikallaan pitävät lihakset väsyvät ylitreenin johdosta, lumpio saattaa muljahtaa pois hetkellisesti pois paikaltaan. Toi muljahdus ei kai sinällään ole vaarallinen, mutta tekee pitkään kipeää.

Illalla sain sitten raahattua ekaa kertaa itseni tolle uudelle Keravan (CMS) Forever-salille. Se avattiin pari viikkoa sitten, mutta olin just silloin Italiassa, joten en päässyt heti aloittamaan.

Tein itselleni uuden ohjelman Muscle & Fitness Hersin innoittavana. Yläkropan treenaan kahdessa osassa: vetävät (hauis, selkä jne.) ja työntävät (rinta, ojentajat jne.). Sarjat aion pitää 8-12 toiston pituisina (painot vastaavasti).

Alakropalle ja vatsoille on kaksi erilaista treeniä — päärynä(ala)vartaloon pureva kiertoharjoittelu suhteellisen pitkillä sarjoilla ja sitten lyhyemmillä sarjoilla (ja luonnollisesti isommilla painoilla) mutta yhdistelmäsarjoina vatsa- ja jalkalihasliikkeitä yhdistäen (eli eka yksi sarja jalkalihasliikettä, heti perään yksi sarja vatsalihasliikettä, hyvin pieni tauko, sitten taas toinen sarja jalkalihasliikettä, heti perään toinen sarja vatsalihaksia jne.).

Ai miksi tällaiset treenit? No, Muscle & Fitness Hersin uusimmassa numerossa oli mielenkiintoinen juttu päärynävartaloista (jollaisen mäkin tavallaan omistan). Siinä todettiin, että päärynävartaloisen kannattaa ottaa vähän “skitsofreeninen” suhde treenaamiseen. Yläkroppaa pitää treenata lujaa isoilla painoilla, että saa sinne lisää massaa tasapainottamaan päärynävaikutelmaa. Alakroppatreenin pitää olla puolestaan lähes aerobinen — eli pidempiä sarjoja kovemmalla tahdilla ja kiertoharjoitteluhengessä.

No, mä en halua rasvan ohella menettää kaikkea lihasta jaloista, niinpä mä teen sit joka toisen jalkatreenin kovemmilla painoilla, mutta yritän pitää sykkeen suht korkealla noilla yhdistelmäsarjoilla.

Salilla treenaamisessa on puolensa! Sain kerrankin treenattua kunnolla selkäni (ylätalja eteen leveällä otteella on mun suosikkiliikkeitä!) ja muiden treenaaminen inspiroi itseäkin treenaamaan tehokkaammin. Huomenna oon varmaan ihan jumissa… 😀 Salilla on tarjolla kaikkea muutakin kivaa. Ajattelin kokeilla ainakin syvävenyttelyä, hatha-joogaa, bodyharmonya, kuntonyrkkeilyä ja latinobiciä. Armybic kuulostaa myös hauskalta, mutta rankalta.

Tota salin liikuntatarjontaa ihmetellesäni mä tajusin jälleen kerran, miten mä olen tämän vuoden aikana muuttunut. Se löysä liikunnanvihaaja-Kutri taitaa olla lopullisesti poissa. Eikä sitä ole kyllä ikävä. Mä olen kirjoittanut tästä aiemmin tonne blogiini, mutta nyt mulla on suoranainen kiima kokeilla kaikkia uusia liikuntalajeja. Mietin tossa yhtenä päivänä lenkillä ihan tosissani, että talven tullessa voisin hankkia sukset ja alkaa taas hiihtää. Ja mä olen siis vihannut hiihtoa varamaan ala-asteen viidenneltä luokalta lähtien — tai ehkä jopa kolmannelta luokalta alkaen! Edelleen tekisi mieli jossain kokeilla ainakin Krav Magaa ja telinevoimistelua. Niin ja lumilautailua. No, hyvällä tsägällä mulla on tietysti koko loppuelämä aikaa kokeilla noita ja paljon muuta.

Mä veikkaan, että kun joku (minäkin ennen) sanoo vihaavansa liikuntaa, niin se oikeasti ajattelee vain muutamaa peruslajia: kävelyä, juoksua, jotain perusaerobiciä, hiihtoa ja ehkä uintia. Mutta mistä voi tietää vihaako esim. discotanssia, Pilatesta, bodypumpia, lumilautailua, rullaluistelua, kuntonyrkkeilyä, ratsastamista jne. jne., jos ei ole koskaan kokeillut niitä?


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *