Terveisiä New Yorkista!

Olen ollut täällä kohta viikon ja täytyy sanoa, että kaupunki on todella ihmeellinen. Sen sijaan siinä, että amerikkalaiset lihovat, ei ole mitään ihmeellistä: kun tavalliselta vedeltä näyttävässä “maustetussa vedessä” on melkein 40 grammaa sokeria puolessa pullossa, kun aamiaisbagelit ovat ison miehen nyrkin kokoisia, kun muffinssit ovat sitäkin isompia, suklaakeksit melkein leivän kokoisia ja suuret kahvit, limsat, pirtelöt ja jäätelöt jättiläismäisiä, laihana pysyminen on suoranainen ihme. Pari päivää sitten aamutelkkarissa oli puhetta kesäherkkujen annoskokojen kasvusta sekä kalorimääristä. Iso pirtelö oli 1000 kcalia, iso jäätelö erikoisvohvelilla jopa enemmän. Siitä huolimatta tässä kaupungissa valtaosa on normaalipainoisia tai jopa hyvin hoikkia — siis keskustan alueella. Ehkä rouva Kennedyn (?) aikanaan heittämä viisaus: “koska ei voi olla liian laiha eikä liian rikas”, pätee Manhattanin kauneisiin ja rohkeisiin. Alueilla, jossa köyhimmät asustavat tilanne on toinen: vain arviolta joka kolmas on normaalipainoinen ja vanhemmat tädit ovat kauttalinjan todella lihavia.

Vilkaisin nopeasti vieraskirjaa ja joku epäili mun repsahtaneen tms. Reilu viikko sitten perjantaina painoni oli 67,4 kg, eli erittäin jees. Perjantain jälkeen olikin sitten kaksipäiväiset polttaribileet (eivät omani 🙂 ja sitten lähtö tänne Jenkkeihin. Edellisen merkinnän kyllästymispuheet eivät tarkoittaneet sitä, että olisin luopumassa terveellisestä elämäntavasta, ainoastaan sitä, etten jaksa laskea kaloreita yms. tarkasti. Tai ainakaan ennen tänne lähtöäni jaksanut. Jotenkin mulla on tunne, että täältä palattua laihdutus maistuu taas uudella tavalla. Epäilen, että siitä huolimatta että olen yrittänyt syödä nälän ja kylläisyyden mukaan, en ole syönyt juurikaan jäätelöä tai suklaata tai juonut alkoholia jne., paino saattaa olla jossain 68 kilon tienoilla. Tietysti on tullut käveltyä useampi tunti joka päivä niin, että jalat ovat illalla olleet ihan lopussa, mutta kun nyt kerran täällä olen ollut, olen halunnut kokeilla paikallisia erikoisuuksia kuten muffinseja, bageleita, pannukakkuja jne. jotka EIVÄT ole terveellisimmästä päästä edes vähärasvaisina versioina.

Terveellisempää osastoa on edustanut salaattibaarien ja hedelmien lisäksi proteiinipatukat, joita täällä on aivan uskomattomia määriä. Vähintään puolet niistä ovat kyllä suomalaiseen makuun liian ätläköitä tai muuten “tuhteja”, mutta pari uutta suosikkia on löytynyt “Zone”-patukoista (energiasta 40 % hiilarista, 40 % proteiinista ja 30 % rasvasta).

Niin tai näin, tärkeämpää kuin se, mitä syö lomilla on se, mitä syö lomien välissä.

Mitä vielä? Kirjoittamani laihdutusopas alkaa olla loppusuoralla, asiantuntijoiden (Patrik Borg ja Eija Holmala) ruoskinnan jälkeen se lähtee painoon. Kirjassa paino on laihdutuksen psykologiassa, vaikka toki myös terveellisen ravinnon ja liikunnan perusteet esitellään. Aika paljon siinä on samoja asioita kuin näillä sivuilla, mutta täysin uusiksi kirjoitettuna, osin paljon syvemmin ja laajemmin ja osin erilaisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Pääpaino on sen korostamisessa, että jokaisen on löydettävä itselleen sopivin terveellinen elämäntapa, koska paras laihdutusmetodi on sellainen, jota juuri SINÄ pystyt noudattamaan mahdollisimman pitkään ja joka pienin muutoksin muuntuu sellaiseksi elämäntavaksi, jolla painosi pysyy samana ilman ponnisteluja koko loppuelämäsi. Koska ihmiset ovat erilaisia, on selvää, ettei ole yhtä ja ainoaa ruokavaliota tai liikuntaohjelmaa, joka sopii kaikille. Vaikka itse sanonkin, mielestäni kirjasta näyttää tulevan aika hyvä, kannustava, optimistinen, realistinen ja ylipäätään sellainen, josta uskon olevan jokaiselle laihduttajalle hyötyä ja iloa. Koska kirja ei kerro lainkaan minusta eikä laihdutusprojektistani ja mukana on oikeita ammattilaisia, uskon sen kolahtavan myös sellaisiin, joita moni asia näillä sivuillani ja persoonassani ärsyttää. No, näette sitten itse ensi tammikuussa, onko minulla vain liian suuret luulot kirjan onnistumisesta … 😀 Sori hehkutus, mutta olen todella tyytyväinen siihen, millaiseksi lopputulos on muodostumassa. Suosittelen jokaiselle silloin tällöin pysähtymistä ja itsensä kiittämistä asioista, joissa on onnistunut hyvin.

Elokuun ekana maanantaina aion palata taas ruotuun ja todennäköisesti eka viikko on syytä pitää tiukempaa dieettiä. Silloin laitan myös ton viimeisen viikkoraportin (siis sen joka päättyi viikko sitten) nettiin — en ehtinyt laittaa sitä ennen tänne lähtöäni sinne. Kotiin palaan jo aikaisemmin, mutta vasta maanantaina n. 4.8. elämä rauhoittuu sen verran, että voi palata arkeen. Siihen asti hauskaa heinäkuuta kaikille!


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *