Tänään alkoi uusi tehodieetti syystä että olen kuukauden päästä lähdössä matkalle todelliseen ostosparatiisiin ja haluan silloin mahtua mahdollisimman pieneen vaatekokoon. 🙂 Tämän päivän aikana päivitän tonne kotisivujen puolelle paitsi noi vanhat viikkoraportit, tämän tehodieetin suunnitelman, joka sisältää hervottoman paljon liikuntaa, mahdollisimman vähän sokerisia herkkuja, ei lainkaan alkoholia sekä eräitä laihdutusvalmisteita buustaamaan aineenvaihduntaa. Ruokamäärää EN aio edelleenkään laskea radikaalisti, koska tarkoituksena on polttaa ensisijaisesti laardia ei lihasta! 🙂

Muuta: en päässyt kouluun, johon hain, mikä ottaa päähän, mutta koska mulla on AINA varasuunnitelma bee ja olen muutenkin nopea reagoimaan muuttuneisiin olosuhteisiin, en ole erityisen murheen murtama / katkera. Niin kuin äidilleni totesin, ykkössuunitelma (“pääsen kouluun”) ei ollut yhtään sen parempi tai huonompi kuin kakkossuunnitelma (“en pääse kouluun”), ainoastaan erilainen ja olisi toteutuessaan johtanut ehkä hieman erilaiseen (muttei edelleenkään huonompaan/parempaan) tulevaisuuteen. Eli nyt sitten alan vain suunnitella jatko-opintoja nykyisen koulun/koulutusohjelman puitteissa… Tohtoritutkinto, here I come! 🙂 Toisaalta nyt syksystä tulee huomattavasti vähemmän rankka, joten voin rauhassa reissata ja vaikkapa aloittaa uuden ohjatun liikuntaharrastuksen (Krav Maga ja kuntonyrkkeily kiinnostavat kovasti). Katsomme, saamme ehkä elää.

Kommentoitavaa olisi vielä niin NYT-liitteen Painonvartija-juttuun kuin Hesarin mielipidesivuilla olleeseen hiilarinvastaisuus -juttuun. Todettakoon kuitenkin nyt vain että ihmettelen miksei kukaan (muu) vieläkään kyseenalaista esim. Painonvartijoiden ohjelman todellisia energiamääriä (koska kukaan asiantuntija ei jaksa perehtyä niihin tarkemmin ja on itsekin mennyt halpaan Painonvartijoiden “asiantuntija”-aseman takia???). Ja toisaalta en näe mitään järkeä myöskään siinä, että mennään äärimmäisyydestä toiseen — runsashiilihydraattisesta dieetistä vähähiilihydraattiseen dieettiin. Oikeasti! Mihin se kultainen keskitie eli kohtuuhiilihydraattinen ruokavalio jäi välistä??? Toisekseen ihmettelen, että miten RAJOITETTUA ruokavaliota joku noudattaa, kun KYKENEE pitämään hiilarit alle 100 grammassa? Mulla tuottaa tuskaa saada hiilarit edes niin alas kuin 150 grammaan jopa sellaisina päivinä, kun en syö lainkaan leipää tai perunaa/riisiä/pastaa. Ai mistä mun hiilarit tulevat? Kaurapuurosta, maitotuotteista (siis sokeroimattomista), marjoista, hedelmistä ja jopa kasviksista. Täyjyvämurot, pieni annos pastaa/perunaa/riisiä tai pari palaa ruisleipää nostavat lukemat äkkiä lähemmäs 200 grammaa. Ja näin siis dieetillä, jolla syön vähemmän kuin kulutan!

Näin ollen päättelen, että ihmiset, jotka syövät alle 100 g hiilaria päivässä eivät käytä lainkaan viljatuotteita, perunaa tai riisiä, syövät hyvin vähän hedelmiä eivätkä käytä juurikaan maitotuotteita. Tai sitten he vain arvioivat syömänsä hiilarimäärän alakanttiin (“kun mä en syö oikeastaan ollenkaan leipää/perunaa/riisiä/pastaa, mä saan varmaan tosi vähän hiilareita”).

Tyhmintähän koko jutussa on edelleen se, että hiilareiden hysteerinen välttely perustuu edelleen suhteellisen huonosti tutkittuun glykeemiseen indeksiin — huonosti siksi, että glykeemisen indeksin koehenkilöryhmät ovat poikkeuksetta pieniä (noin 20 henkeä tai vähemmän — henkilöiden insuliiniherkkyydet voivat vaihdella suuresti eri henkilöiden ja eri päivien välillä) ja testiolosuhteet ovat poikkeukselliset (yön kestäneen paaston jälkeen syödään vain yhtä ruoka-ainetta sellainen määrä, että se sisältää 50 grammaa hiilihydraattia — eli esim. porkkanoita useampi kilo, ja testejä tehdään vain muutamassa maassa, jossa tuotevalikoima ja tuotteiden energia/hiilihydraattimäärät ja laadut voivat poiketa rajusti esim. suomalaisista tuotteista).

Kyllä, olen sitä mieltä, että vuosikausia markkinoitu runsashiilihydraattinen ja vähärasvainen ruokavalio on huono (varsinkin jos hiilihydraattimääriä kasvatetaan proteiinin kustannuksella ja rasvamäärät lasketaan poikkeuksellisen alas), mutta olen sitä mieltä, että vähähiilihydraattinen ja runsasrasvainen ruokavalio on täsmälleen yhtä huono pitkässä juoksussa! Miksi, oi miksi, ihmiset ovat niin jurpoja, että kieltäytyvät hyväksymästä sitä tosiasiaa, että ääri-ilmiöt eivät ole ainakaan ravintoasioissa hyviä? Miksi, oi miksi, ihmisten pitää aina löytää joku ihmeellinen, uusi ja poikkeuksellinen ruokavalio, joka kumoaa fysiikan lait ja mullistaa kaiken? Miksi, oi miksi, ihmiset eivät jaksa/osaa/ymmärrä kyseenalaistaa pseudotieteellisiä väitteitä ja ajatella omilla aivoillaan paria askelta pidemmälle? Miksi, oi miksi, ihmiset eivät näe suurta kokonaisuutta, metsää puilta? Sitä, että kaikkein tärkeintä on löytää sellainen ruokavalio ja elämäntapa, jota noudattamalla laihtuu pitkällä tähtäimellä ja pienillä muutoksilla pysyy normaalipainoisena lopun elämäänsä — ja jota oikeasti PYSTYY NOUDATTAMAAN KOKO LOPPUELÄMÄNSÄ!!!

Aaaaargh! Välillä oikeasti iskee turhautuminen. Sitten tulee taas mieleen, että eihän se kuitenkaan ole mun ongelmani, jos muut pilaavat oman terveytensä/elämänsä etsimällä poppakonsteja, jojo-dieettaamalla, ahmimalla, olemalla liikkumatta, uskomalla markkinamiesten lupauksiin, turhautumalla kerta toisensa jälkeen epäonnistuneisiin laihdutuskuureihin. Tärkeintä on, että pidän huolta itsestäni. Toiseksi tärkeintä on, että pidän huolta kaikkein läheisimmistä ihmisistä. Riittää, että kerron oman kantani, perustelen sen niin hyvin kuin osaan ja elän itse omien oppieni mukaan. Jos muut eivät ota siitä onkeensa, se on heidän ongelmansa. Mikä on tarjottu, se on annettu.

Hyvää loppujuhannusta!


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet
About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *