Viime päivinä olen tullut törmänneeksi seuraavaan ilmiöön: näyttää siltä, että monilla (kaikilla?) muuten ihan fiksuilla ihmisillä on yksi täysin sokea kohta, jonka suhteen he toimivat toisin, kuin mitä neuvoisivat toisia toimimaan samassa tilanteessa. Joku esimerkiksi voi tehdä todella fiksuja havaintoja muiden ihmisten parisuhteista ja antaa hyviä neuvoja niiden laadun parantamiseen, mutta olla täysin kykenemätön näkemään, mikä hänen omassa suhteessaan mättää (esimerkki ei ole viime päivän ilmöihin liittyvä).

No, aloin tietysti miettiä, mikähän mulla mahtaa olla se sokea kohta. Muutaman tahon kanssa asiasta keskusteltuani ja sattumalta edellispäivinä aiheesta palautetta saatuani mun on pakko myöntää tämä itselleni: nämä nettisivut ovat mun sokea kohtani.

Olen luonteeltani avoin ja suhtaudun ihmisiin liiankin luottavaisesti ja sinisilmäisesti. Uskon, että jos laitan itseni peliin, voin vaikuttaa toisten elämään positiivisesti. Saamani (ystävällismieliset) varoitukset yhdistettynä viime päivinä ihmettelemiini muiden ihmisten fiksaatioihin, saivat mut kuitenkin pysähtymään ja miettimään, a) olenko liian avomielinen näillä sivuilla, b) onko mitään järkeä kertoa itsestään näinkään avoimesti kuin mitä mä täällä kerron.

Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, en kerro näillä sivuilla ihan kaikkea itsestäni. Moniko teistä tietää mitä töitä mulla on juuri työn alla? Mihin kouluun hain? Mikä on mun todellinen suurin unelmani tai pelkoni? Hirvein nöyryytyksen hetkeni? Jne. Vastaus on: en tiedä.

Mitä sitten hyödyttää kertoa jostain omista vanhoista traumoista, joiden yli on päässyt? Entä tarkkaan ruokavaliostaan ja mitoistaan? Entä pistää ennen-jälkeen valokuvia? Eivätkö pelkät laihdutusohjeet riitä? Vastaus on: en tiedä.

Kuten eräs läheinen henkilö minulle eilen sanoi: mitä suuremman ihmisjoukon kanssa on tekemisissä, sitä todennäköisemmin törmää hulluihin tai pahantahtoisiin. Vaikka valtaosa ihmisistä on kivoja, fiksuja, kannustavia ja hauskoja, kannattaako ottaa se riski, että jossain vaiheessa joku alkaa käyttää antamiani juttuja minua vastaan? Vastaus on: en tiedä.

Tällaisia siis pohdin juuri nyt. Sivuja en aio lopettaa, mutta ehkä välillä on viisasta tehdä toisin kuin monet muut tekevät ja unohtaa omat fiksaationsa (“kyllä mä tiedän mitä mä teen”) ja kuunnella niitä ihmisiä, jotka rakastavat mua ja ovat musta huolissaan. Ehkei aina kannata antaa itsestään kaikkea ja toivoa että hyvä palaa kymmenkertaisena takaisin luokseni.

Ja ehkä jokaiselle voisi tehdä välillä hyvää pysähtyä miettimään, mikä itsellä on se sokea kohta ja pitääkö sille tehdä jotain.

Hyvää viikonloppua!


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *