Terveisiä “Liikunta ja painonhallinta” -seminaarista UKK-instituutista. Kahdessa päivässä tuli paljon hyvää infoa — osa oli lähinnä vahvistuksia vanhoille käsityksille, mutta oli myös jotain uutta infoa. No, kirjoitin yli 20 liuskaa muistiinpanoja, joten en ala kaikkea referoida tässä — varsinkaan, kun osa jutuista vaatii vielä sulattelua… 🙂

No, pari “tuliaista” voisin kanssanne jakaa.

Yksi tärkeä syy siihen, että laihduttajilla laihdutus/painonhallinta menee niin helposti pieleen on täysin epärealistisen odotukset. Moni laihduttaja toivoo ensinnäkin ihan liian suuria ja nopeita pudotuksia, ja että laihtuminen muuttaa radikaalisti ulkonäköä, parantaa sosiaalista statusta, itsetuntoa ja henkistä hyvinvointia sekä terveyttä ja toimintakykyä. Osan se toki saattaa tehdä, mutta harvemmin siinä mittakaavassa, kuin laihtuja toimii.

Aivan erityisen surkuhupaisa mutta valitettavasti myös kuvaava oli tutkimus, jossa laihduttajilta kysyttiin ennen laihtumista millaista laihtumista he pitäisivät toivottavana, millaista tyydyttävänä ja millaista epätyydyttävänä.

Tässä tulokset:

Toivottava pudotus olisi ollut 32 % lähtöpainosta (eli esim. 100 kg –> 68 kg)

Tyydyttävä pudotus olisi ollut 25 % lähtöpainosta (eli esim. 100 kg –> 75 kg)

Epätyydyttävä pudotus olisi ollut 17 % lähtöpainosta (eli esim. 100 kg –> 83 kg)

Arvatkaa paljonko koehenkilöt laihtuivat huolellisesti suunnitellun dieetin aikana?

He laihtuivat 8 % (kyllä, kahdeksan prosenttia) lähtöpainosta -(eli esim. 100 kg –> 92 kg). Tulos on terveyden kannalta jo sangen positiivinen, mutta epäilemättä jokainen tunsi tulleensa petetyksi. Kuka heidät oli pettänyt? He itse, koska olivat luvanneet itselleen jotain, mitä oli mahdotonta realistisesti saavuttaa.

Toinen hyvä pointti on se, että useimmissa tutkimuksissa ei ole kyetty löytämään eroa ylipainoisten ja laihtuneiden saati laihtuneiden ja normaalipainoisten painoon suhteutetuissa lepokulutuksissa — ts. kenenkään lepokulutus ei ollut mitenkään tavallista alhaisempi. Joissain tutkimuksissa on oltu havaitsevinaan, että painoon suhteutettu lepokulutus olisi tavallista matalampi laihtuneilla, mutta syynä siihen voi olla sekin, ettei ole dieetin jälkeen kyetty palauttamaan ruokamäärää riittävän korkealle tasolle (ts. sellaiselle tasolle, jossa paino ei vielä nousisi, mutta lepokulutus olisi noussut takaisin normaalille tasolle). Vähennettäessä ruokamäärää lepokulutuskin siis laskee, mutta tosiaan palaa painoa vastaavalle tasolle kun ruokamäärä nostetaan normaalitasolle. Se, mikä erotti laihdutustuloksen säilyttäneet uudelleenlihoneista oli fyysisen aktiivisuuden määrä (ja oletettavasti myös ruokavalio, mutta sitä ei tässä yhteydessä käsitelty).

Painonhallintaa haikailevien kannattaa vähintään säilyttää laihdutusaikana (toivottavasti) omaksuttu fyysinen aktiivisuus (ts. arkiliikunta ja erillinen liikunta) — terveellisen ruokavalion lisäksi. Osa tutkijoista oli sitä mieltä, että painonhallinta edellyttäisi ruokavalion terveellisyydestä / ruokamääristä riippuen 60-90 minuuttia keskirasittavaa liikuntaa päivittäin (kovemmalla teholla tehtyä liikuntaa luonnollisesti vähemmän). Osa ei ollut ihan samaa mieltä, mutta aivan varmaa lienee, että mitä aktiivisempi on fyysisesti laihdutuksen jälkeenkin, sitä helpompaa painonhallinta on.

Tosta määrästä tuli mieleeni, että käytyämme yhdessä lenkillä ja nähtyään miten vähän mä jaksan juosta putkeen (tyyliin 1 km) Eija Holmala suositteli mulle pidempiä, rauhallisempia ja tasatahtisempia treenejä mun rakastamien lyhyempien (30 min), kovemmalla keskiteholla tehtyjen ja usein intervalleja sisältävien treenien lisäksi sydämen sykealueen (? en muista tarkkaa termiä) laajentamiseksi. Plääh. En henk.koht. hirveästi välitä kävelystä/juoksusta kun se on niin tyyyyyylsääää, mutta ehkä pitää kehittää joku tapa tehdä noista lenkeistä mielenkiintoisempia — tyyliin ajaa Hesan keskustaan kävelemään, mennä täällä metsään kävelemään (sitä mä olen kyllä jo koettanut, OK silloin tällöin), yrittää löytää jotain TODELLA hyvää musaa lenkille mukaan tms. Kävelysauvat mä ostinkin jo alkuviikosta, kun suht edulliset osuivat käsiin. POINTTI: pitäisi harrastaa treeniä eri sykealueilla ja ylipäätään eri intensiteetillä (= monipuolista treeniä). Kyllähän mä sen tavallaan jo tiesinkin, mutta tiedosta sisäistämiseen on vielä pitkä matka…

Ai niin, tiistaiaamuna paino oli 69 kg, eli viidessä kuukaudessa meni 5 kg. Ihan jees. Pitäisi iskeä noi viimeviikon tulokset tonne, taulukko on jo valmiina, mutten jaksa muuntaa sitä enää tänäiltana HTML-taulukoksi.

Joo ja sisko sai eilenaamuna pienen, mutta pippurisen ja täysin terveen tyttövauvan! Siskon synnytystä jännittäessä en ole tullut nukkuneeksi viikkoon kunnolla — jouduin pitämään kännykän öisin auki, mistä seurasi, että AINA joku vakuutusmyyjä tms. taho soitti mulle heti 8 jälkeen — kun mä olin ensin mennyt nukkumaan jossain kahdelta (kyllä, olen ilta-/yöihminen ja sängystä nousun jälkeen herääminen ja unimaailmasta todellisuuteen palaaminen kestää mulla yleensä kaaaauaaan :-). No, maanantaina mulla on yhdet pääsykokeet, eli varmaan siihen asti nukun vielä huonosti, mutta sitten toivottavasti sitäkin paremmin… 😀


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *