Hahaa!

kävin ton edellisen viestin johdosta sähköpostivaihtoa erään fiksun naisen kanssa ja tulin siihen tulokseen että voin huoletta lisätä rasvaa ruokavaliooni. Fitness-kisaaja naisten käyttämä tapa hahmottaa ruokavaliota on kuulemma (mikäli käsitin oikein) syödä rasvaa 1 g / painokilo, proteiinia 1,5-2 g (tai joskus jopa enemmän)/ painokilo — siis AINA, jolloin mahdollinen kalorivaje/-lisäys tehdään muuttamalla hiilihydraattien määrää.

No, tämän innoittamana päätin nostaa radikaalisti rasvamäärää — en nyt ihan tonne 1 g / painokilo lukemiin, mutta niin, että seuraavaksi koetan koostaa ruokavalioni niin, että:

Päivän kokonaissaldo 1820 kcal

60 g rasvaa — 540 kcal > 30 %

200 g hiilareita — 800 kcal > 44 %

120 g proteiinia — 480 kcal > 26 %

— ja heh, noi lukemathan ovat jo hyvin lähellä sen surullisenkuuluisan tanskalaistutkimuksen 46%HH, 30%R, 24%PR -prosenttilukuja! (Surullisen siksi, että lähde, josta alunperin katsoin ne prosenttiluvut, oli sekoittanut rasvan ja proteiinin prosentit väärin päin :-). Normaalisti erään lähteen mukaan aikuisten ihmisten tulisi syödä noin 100 g rasvaa / päivässä. Vai oliko se “suomalaiset syövät keskimäärin n. 100 g rasvaa päivässä”?

Mainio-netin asiallisilta vaikuttavilta painonhallinta-teemasivuilta luin taas kerran, miksi hyvät (ne tyydyttymättömät) rasvat ovat niin tärkeitä:

“Kehon pienintä yksikköä, solua ympäröi kalvo, jonka olennaisen osan tulisi muodostua välttämättömistä rasvahapoista. Jos kalvo on muodostunut eläinperäisistä, kovista rasvoista, se on jäykkä. Sen läpi eivät varasatorasvat ja kuona-aineet pääse poistumaan solusta. Koska ne pysyvät soluissa, ne muuttuvat yhä kiinteämmiksi, joten rasvasta ja selluliitista on silloin yhä vaikeampi päästä eroon.”

Onko täsmälleen näin oikeasti, en tiedä, mutta ihan tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että hyvä, tyydyttymätön rasva palaa paremmin (termogeeninen efekti isompi) kuin tyydyttynyt, huono rasva. Muistisääntö: rasvat ovat ainoita, joissa tyydyttymättömyys on hyvä asia! Lisäksi eräät tutkimukset viittaisivat siihen, että CLA ja mahdollisesti myös Omega3-rasvahapot SAATTAVAT edesauttaa laihtumista. Niin ja se on fakta, että “rasva tarvitsee palaakseen rasvaa”.

MuscleMag -lehdessä oli juttua noista eri dieeteistä — vähärasvaisista/runsashiilihydraattisista, vähähiilihydraattisista/runsasrasvaisista ja -proteiinisista, runsasproteiinisista/kohtuurasvaisista ja -hiilihydraattisista. Siellä oli hyvä pointti, jonka kyllä tiesin, mutta jota en ole välttämättä vielä osannut sanoiksi ilmaista: Atkinsin yms. dieeteissä se on nimenomaan PROTEIINI, joka edesauttaa laihtumista ja painonhallintaa, ei suinkaan rasva, kuten monet ko. dieettien kannattajat saattavat erheellisesti väittää. Vastaavasti runsashiilihydraattisissa/vähärasvaisissa -dieeteissä isoin ongelma ei ole runsas hiilihydraattien määrä vaan LIIAN VÄHÄINEN PROTEIINIMÄÄRÄ.

Jos olisi kolme koehenkilöä, jotka kaikki kuluttaisivat täsmälleen yhtä paljon energiaa ja kullekin annettaisiin energiasisällöltään täsmälleen yhtä iso ja heidän kokonaiskulutustaan vastaava määrä ravintoa, mutta niin, että:

koehenkilö A:n kaikki kalorit tulisivat nopeista hiilihydraateista.

koehenkilö B:n kaikki kalorit tulisivat hitaista hiilihydraateista.

koehenkilö C:n kaikki kalorit tulisivat rasvasta

koehenkilö D:n kaikki kalorit tulisivat proteiinista

— Kaikki siis söisivät täsmälleen yhtä paljon ja siis kokonaiskulutuksensa mukaan vaikkapa kuukauden ajan —

Tällöin voidaan olettaa, että:

koehenkilö A (nopeat hiilarit) ja koehenkilö C (rasva) ovat korkeintaan pysyneet samanpainoisina tai mahdollisesti jopa lihoneet — rasvaa nauttinut C todennäköisesti jopa A:ta enemmän.

Koehenkilö B (hitaat hiilarit) on laihtunut jonkin verran.

Koehenkilö D (proteiini) on laihtunut kaikkein eniten.

Kuurin aikana eniten nälkää voisi kuvitella kokeneen koehenkilö A:n sekä koehenkilö C:n. Vähiten nälkää on kokenut koehenkilö D (proteiini).

No, tällaista koettahan ei voisi käytännössä toteuttaa.

Esimerkin tulokset perustuvat kuitenkin siihen, että rasvalla on kaikkein heikoin kylläisyysarvo ja sen muuntaminen kulutettavaan muotoon vie kaikkein vähiten energiaa. Hiilihydraatin kylläiseksitekevyys on paljon parempi kuin rasvalla, varsinkin hitailla, kuitupitoisilla hiilihydraateilla ja lisäksi hiilihydraatin ja varsinkin hitaan hiilihydraatin muuntaminen kulutettavaan muotoon vie sinällään jo energiaa. Proteiini on “vaikeimmin sulavaa” — ts. sen muuntaminen käyttökelpoiseksi energiaksi kuluttaa selkeästi eniten energiaa ja vastaavasti se pitää pisimpään kylläisenä. Nopeat hiilihydraatit nostavat nopeasti verensokeria ja lisäävät energian varastointihormonin insuliinin eritystä, tosin, jos kulutus on yhtä runsasta kuin energiansaanti, tällöin voisi olettaa, että mahdollisesti varastoitunut energia käytetään myös samantien.

Ja proteiinia eli valkuaisainetta on siis eläinperäisissä tuotteissa: lihassa, kalassa, maitotuotteissa, kananmunissa jne. sekä myös eräissä kasveissa, joista tärkein on soija.


Katso Päivän teoria -videoni livenä klo 8:30 arkiaamuisin tai jälkilähetyksenä milloin vain Kutri.net:in Facebook-sivuilla: fb.com/kutrinet

About the Author

Katri Manninen

Katri Manninen on transformatiivinen valmentaja ja kirjailija-käsikirjoittaja, joka haluaa auttaa sinua vapautumaan stressistä ja turhasta pelosta, jotta voisit seurata sisäistä viisauttasi, toteuttaa itseäsi ja nauttia enemmän elämästä. Seuraa Katria Twitterissä, Facebookissa , Instagramissa, Snapchatissa, Periscopessa, YouTubessa ja Google+:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *